Kirjoittaja: Risto Ruuska | Kuva: iStock
Olen työurani aikana valvonut kiinteistönvälittäjiä, pankkeja, tilintarkastajia ja vähän asianajajiakin. Kokemukseni perusteella tilintarkastajilla ei todellakaan ole hävettävää mainitussa vertailujoukossa.
Viimeiset viisitoista vuotta olen seurannut tilintarkastusalaa enemmän tai vähemmän läheltä. Tilintarkastuksia on sinä aikana tehty valtava määrä. Montako todella merkittävää epäonnistumista tähän ajanjaksoon mahtuu? Varmaan jonkin verran. Kovin vähän kuitenkin sellaisia, joiden johdosta luottamus tilintarkastajiin olisi perustellusti vaarantunut. Merkittäviä tilinpäätösskandaaleja viime vuosilta, joissa syyttävä sormi osoittaisi tilintarkastajaan, ei meillä Suomessa oikein ole. Kuitenkin 15 viime vuoden aikana tilintarkastajat ovat tehneet varovaisuuden periaatteella arvioidenkin vähintään 1,5 miljoonaa tilintarkastusta.
Kaikki ei tietenkään ole tilintarkastajien ansiota. Suomalaiset ovat pääosin rehellisiä toimijoita. Talousdatan luotettavuuteen yleisesti on Suomessa suhtauduttu viime vuosiin saakka vakavasti. Tilintarkastajat voivat silti ottaa osan kunniasta itselleen. On merkittäviltä osin tilintarkastajien ansiota, että meillä esimerkiksi sijoittajat ja rahoittajat voivat luottaa tilinpäätöstietoihin.
Tilintarkastajat ovat vuosikymmeniä olleet se selkänoja, joiden toimintaan luottaen niin yksityiset kuin yritykset ovat uskaltaneet tehdä sijoituspäätöksiä ja ottaa riskiä. Meteliä tilintarkastajat eivät ole itsestään paljon pitäneet. Ehkä osin siksi sidosryhmissä vallitsee aito luottamus tilintarkastajia kohtaan.
Tekevälle sattuu
Erehtyminen on ihmiselle luontaista, ammattikunnasta riippumatta. Katsotaanpa vaikka pankkien ekonomisteja; markkinakorkojen suunnan ja vauhdin arvioiminen näyttäisi olevan ekonomisteille ja analyytikoille haastava tehtävä. Eivät he silti ripottele tuhkaa päällensä, vaikka arvio menisi metsään. Eikä pidäkään, tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Ei tilintarkastajankaan asiantuntemus mihinkään katoa, vaikka joskus esimerkiksi tilintarkastuskertomukseen livahtaisi virhe.
Hyvin harvassa ovat kokemukseni mukaan ne tilintarkastajat, jotka piittaamattomasti tekevät työtään tai suorastaan tietoisesti antaisivat totuudenvastaisia tilintarkastuskertomuksia. Yksittäinen virhe ei tee kenestäkään tilintarkastajasta huonoa. Ei silloinkaan, vaikka siitä seuraisi varoitus Tilintarkastuslautakunnalta. On hienoa, että tilintarkastajat yleisesti ottaen suhtautuvat vakavasti valvojalta saamaansa sanktioon. Se osoittaa tunnollisuutta ja sitä, että vastuulliseen tehtävään suhtaudutaan asiaankuuluvalla vakavuudella. Itsensä ruoskimiseen ei silti ole minusta ole syytä. Tilintarkastaja taitaa usein olla oman toimintansa ankarin kriitikko. Jonkinlaista armeliaisuutta toivoisin tilintarkastajilta itseään kohtaan.
Uusi aika koittaa ja sen myötä entistä merkittävämpi tehtävä
Talousinformaation rinnalle nousee ja on osin jo noussut yrityksissä kestävyysdata. Oikeastaan sen merkitys on vielä taloustietoa suurempi. Kyse on viime kädessä planeettamme elinkelpoisuudesta, kun yritysten vaikutukset ympäristöön tehdään ensin läpinäkyviksi ja sen jälkeen haittoja ryhdytään vähentämään.
Ensi vuodesta alkaen siirrytään vastuullisuustiedoissa imagon kiillotuksesta ja viherpesusta faktojen maailmaan, kun kestävyysraportoinnin varmentaminen tulee pakolliseksi. Aluksi lakitasolla vain pienelle mutta merkittävälle joukolle yrityksiä, myöhemmin varmentamisvelvollisuus laajenee isommalle joukolle.
Kehen katseet kääntyvät, kun tarvitaan luotettavaa tietoa yritysten toiminnan vaikutuksesta ympäristöön? Tilintarkastajiin tietysti. Vaikea on kuvitella yhteiskunnallisesti merkittävämpää tehtävää kuin olla eturintamassa torjumassa ilmastonmuutosta ja ehkäisemässä luontokatoa. Eiköhän se kerro jotakin ammattikunnasta, että kestävyystietojen varmentaminen uskotaan juuri tilintarkastajien käsiin. Luottamus on ansaittu menneiden vuosikymmenten hyvällä työllä. Toki uusi tehtävä on myös haastava. Yhteiskunta kuitenkin luottaa siihen, että nimenomaan tilintarkastajat kykenevät haasteeseen vastaamaan. Aivan aiheesta luottavat ja siitä ammattikunta voi olla ylpeä.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2023 -lehdessä.
