Koonnut: Marjukka Kähönen
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kolmivuotisen Yrityksen digitalous -hankkeen (2021–2024), joka perustuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön.
Hanke on massiivinen. Siitä vastaavat Patentti- ja rekisterihallitus, Valtiokonttori, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto ja Tilastokeskus. Mukana kehittämässä on myös kolme ministeriötä, EK, Suomen Yrittäjät, Taloushallintoliitto sekä muita etujärjestöjä.
Operatiivinen kehittäminen on lohkottu seitsemälle poikkihallinnolliselle tiimille. Hankkeen vetovastuu on PRH:lla.
-Tämä on sekä BtoB- että BtoG-hanke. Kun saamme luotua toimivan ekosysteemin, manuaalityö vähenee, tiedon laatu paranee ja automaatiota pystytään kehittämään, kuvaa hankejohtaja Minna Rintala.
Kohti vuotta 2030
Hankejohtaja Minna Rintala suhtautuu Yritysten digitalous -hankkeeseen innostuneesti ja luottavaisesti.
– Vaikka tämä on laaja ja monitahoinen hanke ja haasteitakin on, uskon, että ne saadaan ratkottua matkan varrella.
Hankkeessa suunnitellaan parhaillaan toimintatapaa hankkeen päättymisen jälkeen. Jatkossakin tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Koska myös lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, tätäkin työtä käynnistellään jo.
-Nyt kartoitetaan ja palastellaan. Monia asioita edistetään jo eri viranomaisissa, vaikkapa digitaalista tilinpäätöstä PRH:ssa. Mutta paljon tarvitaan vielä projektointia ja yhteistyötä, jotta samoja tietoja, joita syntyy yritysten päivittäisessä liiketoiminnassa, pystytään hyödyntämään esimerkiksi Verohallinnossa ja Tilastokeskuksella.
Digihankkeita Suomessa: Yrityksen digitalous -hanke Verohallinnossa
Verohallinnossa edistetään vauhdikkaasti edellä mainitun Yrityksen digitalous -hankkeen tavoitteita. Tavoite on rakentaa vuoden 2024 loppuun mennessä edellytykset toimivalle ekosysteemille.
-Verohallinnon näkökulmasta tämä on tärkein käynnissä olevista yrityspuolen digihankkeista. Olemme valmiita panostamaan siihen resursseja ja osaamistamme, toteaa Marko Myllyniemi, Verohallinnon verotusyksikön ylijohtaja.
Hankkeessa varmennetaan erilaisia ratkaisuja kokeilujen kautta. Yksi näistä on tiedon yhteiskäyttöisyyttä edistävä pitkän tuloslaskelman ja taseen kokeilu kokeilukumppanin, Tilastokeskuksen sekä Verohallinnon kanssa.
Digihankkeita Suomessa: Osakekirjojen digitointi
Asuntojen osakekirjojen digitointi alkoi Suomessa vuonna 2019. Tällöin otettiin käyttöön Maanmittauslaitoksen toteuttama ja ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä (HTJ), johon kerätään tiedot osakehuoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista.
Sähköinen omistajamerkintä huoneistotietojärjestelmässä korvaa paperisen osakekirjan ja parantaa asuinhuoneistojen tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta.
– Tämä sujuvoittaa esimerkiksi asuntokauppaa ja luotonantoa. Paperisista osakekirjoista luopuminen helpottaa monen toimijan työtä, toteaa huoneistoasioista vastaava johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.
Parhaillaan taloyhtiöt siirtävät osakeluetteloitaan huoneistotietojärjestelmään, aikaa tähän on vuoden 2023 loppuun. Siirron jälkeen osakkailla on kymmenen vuotta aikaa hakea omistukselleen sähköinen omistajamerkintä. Samassa yhteydessä paperinen osakekirja mitätöidään Maanmittauslaitoksessa.
Digihankkeita Suomessa: Digitaalinen tilinpäätös
Suomessa on voinut toimittaa tilinpäätöksen PRH:lle digitaalisessa, eli rakenteisessa muodossa jo vuodesta 2019 lähtien.
Rakenteinen tilinpäätös tarkoittaa iXBRL-muotoista tilinpäätöstä. Verrattuna esimerkiksi pdf-muodossa olevaan tilinpäätökseen, sitä on mahdollista hyödyntää suoraan eri ohjelmistoilla.
– Tavoitetilanteessa yhteisön pääkirjanpitojärjestelmästä voidaan tuottaa iXBRL-muotoiset tilinpäätökset mahdollisimman automaattisesti, toteaa KPMG:n Senior Manager Pertti Ojala.
Laaja siirtymä digitaaliseen tilinpäätökseen keventää yritysten ja muiden yhteisöjen hallinnollista taakkaa ja edistää koko yhteiskunnan digitalisaatioita. Raportointi viranomaisille sujuvoituu, ja tilinpäätöksiä hyödyntävät muut tahot pystyvät helpommin hyödyntämään ja analysoimaan eri yhteisöjen tilinpäätöksiä.
– Yksi suora hyötyjä on tilintarkastajat. Kehitys antaisi edellytyksiä myös tilinpäätösdokumentin tilintarkastuksen automatisoinnille.
Ojala listaa pitkän listan vielä kehitettäviä ja ratkottavia asioita. Niitä on Euroopan tasolla (ESEF-raportointi, joka koskee EU-alueen pörssiyhtiöitä), kirjanpito-ohjelmistoissa, tilitoimistoilla, tilintarkastusyhteisöissä sekä viranomaisten rajapinnoissa.
Jotta tilinpäätöksiä laativat yhteisöt voisivat tuottaa digitaalisia tilinpäätöksiä mahdollisimman automatisoidusti, se vaatisi Ojalan mukaan ensisijaisesti kirjanpitojärjestelmien kehittämistä.
– Toistaiseksi Suomessa on vain yksi kirjanpitojärjestelmä, joka tuottaa digitilinpäätöksiä. Ilman lainsäädännön tuomaa insentiiviä pelkään, että digitilinpäätöstä ei saada leviämään. Yksittäiset yritykset eivät hyödy siitä niin paljon.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2023 -lehdessä.
