Kirjoittaja: Riitta Laine
Digikoulun osissa 1-2 kerrottiin tilinpäätöksen digitaalisuudesta ja rakenteisuudesta, ja osassa 3 siitä, keitä kirjanpitolain vaatimukset digitaalisesta tilinpäätöksestä koskevat. Vaatimukset tilintarkastajan antamien raporttien digitaalisuudesta (KPL 7:24 §) on sidottu samaan asiakasjoukkoon ja aikatauluun kuin tilinpäätöstä ja kestävyysraportointia koskevat digitaalisuusvaatimukset. Tarkemmat muotomääräykset tilintarkastajan raporteista tulee antamaan PRH.
Tässä digikoulun 4. osassa käsitellään tilintarkastuskertomuksen digitaalisuutta ja rakenteisuutta sekä sitä, keitä raporttien digivaatimukset koskevat. Digikoulun aiempien osien lukeminen auttaa ymmärtämään tässä osassa esitettyjä asioita, linkit aiempiin kirjoituksiin löydät artikkelin lopusta.
Tilintarkastuskertomus on rakenteinen otsikkotasolla
Kuten tilinpäätösten, myös tilintarkastuskertomuksen osalta digitaalisuus voi tarkoittaa XHTML-muotoisuuden lisäksi rakenteisuutta, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi XBRL-merkein. Toisin kuin tilinpäätöksistä, tilintarkastuskertomuksista ei lähtökohtaisesti merkitä yksittäisiä tietoja vaan ainoastaan tietokokonaisuuksia eli osioita.
Tilintarkastuskertomuksen osiot perustuvat lakeihin ja tilintarkastusstandardeihin ja ovat pitkälti vakiintuneet. Kertomus on siten tavallaan jo sisällöltään valmiiksi ”rakenteinen”. Esimerkkejä tilintarkastuskertomuksen osioista ovat vakio-osiot Lausunto ja Lausunnon perustelut sekä tilanteen mukaan lisättävät osiot, kuten Muut raportointivelvoitteet tai Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus. Kun kukin osio eli otsikko ja sen alla oleva teksti saavat oman XBRL-merkin, tulee kertomuksesta myös teknisesti rakenteinen.
Merkitseminen tapahtuu taksonomian mukaan
Kukin kertomuksen osio eli otsikko ja sen alla oleva teksti merkitään omalla XBRL-merkillä. Lisäksi kertomuksesta voidaan merkitä yksityiskohtia, kuten tilikauden alku- ja loppupäivä, asiakkaan y-tunnus ja asiakkaan nimi.
Tilintarkastuskertomuksen merkitsemisessä käytettävät XBRL-merkit määritellään taksonomiassa. Suomessa tilintarkastuskertomuksille on olemassa yksi taksonomia eli STaksonomia, jonka Suomen Tilintarkastajat on laatinut yhdessä XBRL-asiantuntijan kanssa.
STaksonomia 1.0
- perustuu kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin (ISA-standardit),
- huomioi lisäksi Suomen lainsäädännön vaatimukset,
- sisältää merkit kaikille niille osioille, joita tilintarkastuskertomuksessa yleensä voi olla ja
- ei ole sidottu tiettyihin tilintarkastuskertomusmalleihin.
Kertomuksesta merkitään taksonomiasta löytyvillä XBRL-merkeillä vain ne osiot, jotka se sisältää. Kaikkia taksonomian sisältämiä merkkejä ei siis tarvita jokaisessa kertomuksessa. Taksonomia ei määrää tilintarkastuskertomuksen sisällöstä tai osioiden järjestyksestä, vaan niistä päättää tilintarkastaja itse.
STaksonomiassa ei ole mahdollisuutta ns. laajennuksille eli omien merkkien perustamiselle. Se ei kuitenkaan estä tilintarkastajaa sisällyttämästä kertomukseen omia osioita – niitä ei vain pysty merkitsemään XBRL-merkillä.
STaksonomiaa tullaan tulevina vuosina laajentamaan niin, että se sisältää myös kestävyysraportista annettavan varmennuskertomuksen ja ESEF-tilinpäätöksestä annettavan varmennusraportin.
Kertomuksen digitaalisuusvaatimukset koskevat vain osaa tilintarkastajista
Vaatimukset tilintarkastuskertomuksen ja kestävyysraportista annettavan varmennuskertomuksen digitaalisuudesta annetaan kirjanpitolain 7:24 §:ssä. Soveltamisala on sama kuin tilinpäätöstä ja kestävyysraporttia koskevilla digitaalisuusvaatimuksilla eli määräykset koskevat ainoastaan kestävyysraportointivelvollisten yhtiöiden tilintarkastajien raporttien digitaalista muotoa. Listayhtiöiden ESEF-tilinpäätöksistä annettavan varmennusraportin digitaalisuudesta säädetään arvopaperimarkkinalaissa (AML 7:8 §).
Tilintarkastuskertomusta koskevat digitaalisuusvaatimukset eivät koske muita tilintarkastajia. Jos tilinpäätös rekisteröidään digitaalisessa muodossa vapaaehtoisesti, esimerkiksi Fennoa-ohjelmiston kautta, ei siihen liitettävän tilintarkastuskertomuksen tarvitse olla digitaalisessa muodossa.
PRH:n tarkempaa määräystä odotetaan vuoden 2024 aikana
Tarkemmat määräykset tilintarkastajan raporttien digitaalisuudesta antaa PRH. Määräys voi koskea muun muassa XHTML-muotoisuutta, merkitsemistä XBRL-merkein, käytettävää taksonomiaa tai sitä, miten tilintarkastajan raportit liitetään rekisteröitävään tilinpäätökseen.
PRH tulee antamaan määräyksensä tilikauden 2024 tilinpäätösten ja niihin liitettävien asiakirjojen, kuten tilintarkastajan raporttien, digitaalisesta rekisteröimisestä kuluvan vuoden aikana. Myös Suomen Tilintarkastajat on antanut määräysluonnoksesta ja sen taustamuistiosta kommentteja PRH:lle. Kerromme PRH:n määräyksestä tarkemmin, kun se on valmis ja julkaistu.
Lue lisää:
- Digikoulu osa 1: Mitä digitaalinen tilinpäätös tarkoittaa?
- Digikoulu osa 2: Mitä ovat tilinpäätöstaksonomiat?
- Digikoulu osa 3: Keitä vaatimus digitaalisesta tilinpäätöksestä koskee?
- PRH:n päätös digitaalisina rekisteröitävistä asiakirjoista julkaistu
Tilkkarin digikoulu
Digitalisaatio on ilmiönä tuttu, mutta tilintarkastusta se valloittaa hitaasti ja epätasaisesti. Monet digitalisaatioon liittyvät termit ja käsitteet ovat vielä tilintarkastajille vieraita, vaikka IT-orientoituneille ammatinharjoittajille ovatkin jo arkipäivää. Tässä juttusarjassa käsittelemme tilintarkastuksen ja taloushallinnon digitalisaatioon liittyviä asioita tilintarkastajan ymmärryksellä. Digikoulun osat kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä parhaan ymmärryksen saavuttamiseksi!
