Kirjoittaja: Marjukka Kähönen | Kuvat: Jari Härkönen
Pekka Timonen aloitti tilintarkastuslautakunnan (TILA) puheenjohtajana vuoden 2025 alussa. Timosella on taustallaan pitkä akateeminen ura sekä vankka kokemus valtion virkamiehenä.
Tehtävää tarjottiin Timoselle sopivasti hänen eläköidyttyään oikeusministeriön kansliapäällikön paikalta. Eläköityminen oli edellytys TILA:n puheenjohtajuudelle puhtaasti aikataulusyistä.
Vaikka Timosella ei olekaan suoraa kokemusta tilintarkastusalalta, hänellä on vahva kytkös alaan pitkältä ajalta. Hän työskenteli valtion omistajaohjauksessa 12 vuotta ja puolet siitä nykyisen omistajaohjauksen päällikkönä.
Timonen kertoo arvostavansa tilintarkastajien näkemystä ja kokemusta yhtiön ulkopuolisena toimijana.
– Erityisesti arvostin tilintarkastajia, jotka olivat rohkeita ja puhuivat suoraan. Tilintarkastaja on se yhtiön ulkopuolinen, joka näkee ja ymmärtää yhtiön riskeistä eniten.
Omistajaohjauksesta Timonen siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöön sen osaston päälliköksi, jonka vastuulla on tilintarkastusalan sääntely. Tätä tehtävää hän hoiti kuusi vuotta. Kun Timosta pyydettiin TILA:n puheenjohtajaksi, hänellä ei kuulemma ollut todellista mahdollisuutta sanoa ei.
– Olen ollut itse ylipuhumassa kahta edellistä puheenjohtajaa tehtävään osastopäällikkönä TEM:ssä. Minulle soittaneella virkamiehellä oli oikein hyvin tallessa ne nuotit, joita olin itsekin käyttänyt, Timonen naurahtaa.
Timonen arvostaa tilintarkastusammattikunnan valvontaa ja pitää TILA:n roolia tärkeänä. Nyt on myös takaisinmaksun aika.
– Olen saanut yhteiskunnalta paljon mielenkiintoisia tehtäviä ja vastuita, nyt on mahdollisuus käyttää tätä kokemusta ja olla mukana aktiivisesti vielä muutama vuosi.
Miten tilintarkastuslautakunta toimii?
PRH:n tilintarkastajien ammattikunnan seuranta ja valvonta jakaantuu kahtia: tilintarkastusvalvontaan ja tilintarkastuslautakuntaan.
Tilintarkastusvalvonta koostuu PRH:n virkamiehistä, jotka tekevät säännönmukaista valvontaa. Lisäksi he saavat erilaisia kanteluita esimerkiksi tilintarkastusasiakkailta tai viranomaisilta.
Jos tilintarkastusvalvonnassa käy ilmi, että tilintarkastaja on toiminut tilintarkastuslain tai hyvän tilintarkastustavan vastaisesti, asia tulee TILA:n ratkaistavaksi, sillä lautakunta hoitaa seuraamuspuolen.
Työ- ja elinkeinoministeriö nimeää TILA:n jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta sekä seitsemästä jäsenestä, jotka edustavat erilaista osaamistaustaa ja eturyhmää. Kokouksiin osallistuu lisäksi kaksi pysyvää asiantuntijaa: lautakunnan sihteeristönä toimivat PRH:n virkamiehet.
– Lautakunta on täysin luottamusmiespohjainen eikä se tee itse aktiivista valvontaa, Timonen toteaa.
TILA:n tehtäviin kuuluvat muun muassa tilintarkastuksen yleinen ohjaus ja kehittäminen sekä hallinnollisten seuraamusten määrääminen tilintarkastajille.
– Tutkimme, milloin on edellytyksiä antaa huomautus tai varoitus tai pahimmillaan ottaa kirjaimet pois, eli peruuttaa oikeus toimia tilintarkastajana. Jälkimmäiset ovat kuitenkin harvinaisia tapauksia, Timonen kuvaa.
Millaisia tapauksia lautakunta käsittelee?
Tapaukset tulevat TILA:n käsiteltäväksi kolmea reittiä.
Valtaosa tapauksista tulee tilintarkastusvalvonnasta, esimerkiksi kun tilintarkastaja valittaa laadunvarmistuksen hylätty-päätöksestä. Usein samasta asiasta tulee myös seuraamusmenettely päävastuulliselle tilintarkastajalle.
Lisäksi eri viranomaisilta tulee selvityspyyntöjä, kuten julkisrahoitteisten vuokra-asuntojen ylläpidosta vastaavien yhtiöiden tarkastuksia koskevia tai konkurssipesien erityistarkastuksia koskevia kirjelmiä.
Timosen mukaan lautakunta on olemassa sitä varten, että viranomaisen ratkaisuista ja joistakin muista tilintarkastajia koskevista kanteluista saadaan laillisuusperustainen päätös.
– Näistä voi valittaa sitten hallinto-oikeuslinjaa, Timonen summaa.
Yleisin TILA:n käsittelemä tapaus on valvonnan antama hylätty-päätös, koska tilintarkastuksen dokumentaatiovaatimusta ei ole noudatettu.
Tämä ongelma korostuu erityisesti tietyllä ryhmällä:
– Tekisi mieli sanoa, että dokumentaatiovaatimus on jopa liian raskas erityisesti yksin toimiville ammattikunnan vanhempaa päätä edustaville HT-tilintarkastajille, joilla ei ole taustallaan isolta organisaatiolta saatavaa tukea.
Toinen yleinen lautakunnan käsittelyyn tuleva riskialtis tyyppi on kuntatilintarkastus.
– Kuntakonsernit voivat olla aika monimutkaisia. Lisäksi kunnissa on tilintarkastukseen liittyviä erilliskysymyksiä siitä, millaisia laillisuuskysymyksiä esimerkiksi erilaisten avustusten käyttöön liittyvissä asioissa tilintarkastajan kuuluu kontrolloida ja mitä niistä lausua.
Mitä teemoja lautakunnan työskentelyssä on noussut esiin?
Timonen suhtautuu kaikkeen toiminnan kehittämiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta TILA:n toiminnan kehittämisen rajat asettaa asianosaisten oikeusturva.
Lautakunta toimii nykyisellä kokoonpanollaan vuoden 2027 loppuun asti. Timonen toivoo, että käsittelyyn tulisi yhteiskunnallisesti merkittäviä tapauksia.
– Toivoisin, että lautakunnan käsittelyyn osuisi periaatteellisesti merkittäviä juttuja, jotka aidosti vaikuttaisivat toimialaan, mutta se ei ole minun päätettävissäni. Ainakaan tänä vuonna näitä ei uskoakseni ole vielä ollut.
Muutaman huomion Timonen kuitenkin tekee jo kertyneen kokemuksensa pohjalta.
Ensinnäkin hän viittaa aiemmin mainitsemaansa tilintarkastusvaatimusten raskauteen etenkin yksintoimivien HT-tilintarkastajien kohdalla.
Toiseksi asiaksi hän nostaa kuntatilintarkastuksen.
– Ongelmana näyttäisi olevan, että kunnat eivät ole valmiita panostamaan tilintarkastukseen tarpeeksi, vaan tilintarkastus kilpailutetaan aivan liikaa hinnan perusteella. Lisäksi kaipaisin sellaisia kilpailutusmenettelyjä, jotka toisivat enemmän tarjouksia ja uutta kilpailua myös kuntatilintarkastukseen.
Timonen toivoo, että erityisesti ne kunnat, joissa yhtiöitä tai liikelaitoksia on enemmän, panostaisivat tilintarkastukseen nykyistä enemmän.
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2025 -lehdessä.
