Uusi sijoittajasukupolvi laajentaa yritysten arvopohjaa

Tyypillinen osakesijoittaja on monen mielessä kuusikymppinen, eteläsuomalainen, ehkä ruotsinkielinen mies. Pitkään tämä olikin lähellä totuutta. Sitten käyttöön tuli osakesäästötili, talouteen iski koronakriisi ja otettiin jättimäinen digiloikka.

Kirjoittaja: Sari Lounasmeri

Osakesäästötilit tulivat käyttöön vuoden 2020 alussa – jälkikäteen ajatellen juuri sopivasti koronakriisin kynnyksellä ennen lyhyt­aikaista kurssiromahdusta. Osakesäästötilejä avanneet yli 200 000 henkilöä ovat olleet keskivertosijoittajia merkittävästi nuorempia: reilu kolmannes alle 30-vuotiaita ja toinen kolmannes 30–40-vuotiaita.

Kun korona eristi ihmiset kotiin ruutujen ääreen, kohtaamiset siirtyivät sosiaaliseen mediaan. Sijoittamisesta on keskusteltu somen ryhmissä nyt aktiivisemmin kuin koskaan. Kansainvälisesti huomattiin, että kun urheilutarjonta väheni, moni innostui seuraamaan kurssikäyriä.

Toisin kuin rahapelit tai urheiluvedonlyönti, osakesijoittaminen on kuitenkin vaurastumismuotona rauhallista – ja todennäköistä.

Uusi sijoittajasukupolvi haluaa päättää itse sijoituksistaan

Sijoittajien uusi sukupolvi haluaa toimintaa. Kryptoissa kiehtoo huipputeknologia sekä ympäri vuorokauden tapahtuva kaupankäynti ja jatkuva arvonmääritys. Toisaalta moni nuori sijoittaja peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omistamalla.

Tähän suuria määriä sähköä kuluttavat kryptovaluutat sopivat huonosti. Osakemarkkinoiden puolella kasvanut kiinnostus suoriin sijoituksiin perustuu pitkälti haluun itse tietää ja päättää omista sijoituksistaan. Enää ei riitä tuloksen teko, vaan halutaan myös ymmärtää, kuinka tulos tehdään.

Uuden sijoittajasukupolven vahva esiinmarssi on merkittävä yhteiskunnallinen murros. Varhain aloittamalla sijoitetut summat ehtivät kasvaa korkoa pidempään. Parhaimmillaan tämä johtaa aikaisempaa tasapuolisempaan vaurastumiseen.

Yhteiskunnan kannalta nuorten laaja kiinnostus omistajuuteen tuo entistä laajemman joukon arvot esiin yritystoiminnassa – ei vain lainsäädännön kautta, vaan myös omistajavaltaa käyttämällä.

Herännyttä kiinnostusta voidaan ylläpitää varmistamalla, että sijoittamispäätösten tueksi löytyy helposti saatavilla olevaa, ymmärrettävää, standardoitua, vertailukelpoista, luotettavaa ja varmistettua tietoa sijoituskohteiden odotetuista tuotoista ja vastuullisuudesta.

Myös talousopetuksen rooli on keskeinen. Sijoittamisen perusasiat ovat edelleen samoja: sijoita siihen mitä ymmärrät ja suhtaudu kriittisesti sellaiseen, mikä vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Ja kolmanneksi: aina on hyvä hetki aloittaa. 

Kirjoittaja Sari Lounasmeri toimii Pörssisäätiön toimitusjohtajana

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2021 -lehdessä.