Kirjoittajat: Elina Sonninen & Pirita Ruokonen
Samaan aikaan EU:n tavoitteet kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi näkyvät muun muassa siinä, että pakollinen kestävyysraportointi on yksinkertaistumassa ja muuttumassa useimmille vapaaehtoiseksi vastuullisuusraportoinniksi. Samanaikaisesti monet yritykset ovat jo investoineet merkittävästi kestävyysraportointiin ja -osaamiseen sekä asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita vastuullisuustyölleen.
Sääntelyn kevenemisestä huolimatta kaiken kokoisten yritysten on varauduttava laadukkaan kestävyystiedon raportointiin, vaikka laki velvoittaa tähän jatkossa vain suurimpia yrityksiä.
Kun yritys – pieni tai suuri – hakee vaikkapa pankilta rahoitusta, pankki tarkistaa, millaista yrityksen toiminta on. Tämän tyyppinen yrityksen arviointi kestävyyslinsseillä saattaa vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen ehtoihin. Pankit rahoittajina kuten sijoittajatkin tarvitsevat yritysasiakkailtaan kestävyystietoa paitsi arvioidakseen riskejä ja mahdollisuuksia, myös täyttääkseen omat sääntelyyn perustuvat velvoitteensa.
Rahoitusta hakevien yritysten kestävyystiedot ovat siis keskeisiä myös finanssiyhtiöiden riskienhallinnassa ja vakavaraisuuslaskennassa. Kestävyyden arvioimiseksi tarvitaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Se on sidosryhmille, kuten rahoittajille, edelleen yhtä keskeistä kuin yrityksen talousluvut. Niin rahoittajat ja omaa arvoketjuaan seuraavat suuryritykset kuin uudet työmarkkinoille astuvat sukupolvetkin odottavat läpinäkyvää tietoa yritysten kestävyydestä.
Erityisesti pk-yrityksille tämä näkyy kasvavana tiedontarpeena toimitusketjujen ja rahoitusprosessien yhteydessä. Yritys, joka pystyy esittämään selkeän ilmastosiirtymäsuunnitelman, keskeiset mittarit ja tavoitteet sekä kokonaiskuvan kestävyysriskeistä ja -mahdollisuuksista, erottuu edukseen myös suuryritysten ja rahoittajien silmissä. Laadukas kestävyystieto on pk-yritysten kilpailutekijä markkinoilla.
Kun kestävä ja vastuullinen liiketoiminta kytkeytyy yrityksen strategiaan ja kasvutavoitteisiin, siitä tulee aktiivista riskienhallintaa ja kilpailuetu niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisten pk-yritysten kannattaa olla tässä muutoksessa mukana.
Mielipidekirjoitus julkaistu Talouselämässä 3.10.2026.
Elina Sonninen
Kestävyysasiantuntija
Suomen Tilintarkastajat ry
Pirita Ruokonen
Yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö
Finanssiala ry
