Kanslianeuvos Yrjö Tuokko ja kauppatieteiden tohtori Veijo Riistama palkittiin elämäntyöstään Tilintarkastajapäivässä tammikuussa 2019. Tilintarkastusala on pitänyt herroja otteessaan vuosikymmeniä ja pitää edelleen.
Teksti: Marjukka Kähönen | Kuva: Minttu Sallinen
Lue alta Yrjö Tuokon haastattelu. Veijo Riistaman haastatteluun pääset tästä >
Tilintarkastaja on johdon neuvonantaja
Vuonna 1970 muuan nuori mies suoritti KHT-tutkinnon ja päätti perustaa oman yrityksen.
– Aluksi yhden miehen yritys sijaitsi espoolaisen omakotitalon ullakolla. Työsuhdeauto piti tietysti olla, joten hankin Fiat 600:n, kanslianeuvos Yrjö Tuokko (80) naurahtaa.
Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Ky:n ensimmäiset asiakkaat olivat kuljetusalan järjestöjä ja yrityksiä. Toiminta laajeni muutamassa vuodessa, ja pian Tuokko palkkasi ensimmäisen apulaisen. Asiakashankintaa tehtiin aluksi ruohonjuuritasolla. Markkinointi onkin Tuokon sanoin mukavaa työtä, jos siihen suhtautuu oikein.
– Kiersin aluksi potentiaalisia asiakkaita, mutta myös kirjoitustyö oli tärkeä osa markkinointia. Se kasvatti tietoisuutta.
1970-luvun puolessa välissä kymmenen hengen toimistoksi kasvanut yritys muutti Helsingin keskustaan ja laajeni vähitellen, 1990-luvulla myös Tallinnaan. Tällä hetkellä Oy Tuokko Ltd työllistää noin 70 henkilöä.
Antoisinta on työskentely yritysjohdon kanssa
Sukupolven vaihdos tehtiin Tuokolla 2003. Yrjö Tuokko työskentelee edelleen poikansa johtamassa yrityksessä, joskaan ei ihan täyttä viikkoa.
Tuokon mukaan tilintarkastajan työssä antoisinta on aina ollut keskustelu yritysjohdon kanssa.
– Neuvonantajan roolissa saa katsoa eteenpäin, kun tilintarkastuksessa näkökulma on useimmiten taaksepäin.
Pitkään uraan on osunut useita mieleenpainuvia tarkastustapauksia, joista Tuokko mainitsee erityisesti valvontatilintarkastajan tehtävän Valco Oy:ssä, jossa Suomen valtiolla oli osake-enemmistö. Kuvaputkia valmistaneen Valcon asiaa käsiteltiin 1970-luvun lopulla eduskunnassa asti.
– Siinä työssä oli nuori reviisori kovilla. Minäkin kävin kuultavana valtiovarainvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa.
Toimisto aloitti konkurssipesien erityistilintarkastukset Suomessa juuri kun 1990-luvun lama alkoi. Erityistarkastukset Tuokko mainitseekin erityisen mieleenpainuvina.
– Olen ollut mukana yli 2 000 konkurssipesän erityistarkastuksessa, muiden muassa Talvivaaran konkurssipesän selvityksessä.
Tilintarkastajan rooli on muuttunut
Yrjö Tuokko sanoo surevansa alan arvostuksen laskua. Hän viittaa vuoden 2000 Enronin kupruun, josta käynnistyneet muutokset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että tilintarkastajan ei lain mukaan tarvitse ottaa kantaa hallituksen ja johdon vastuuvapauteen. Yhtiön hallinnon tarkastaminen tilinpäätöksen ohella on hänen mukaansa kaiken A ja O.
– Numerot ovat aina oikein, olivatpa päätökset kuinka vääriä tahansa, hän toteaa.
Tuokon mukaan keskustelu johdon kanssa oli myös aiemmin eri pohjalla kuin nyt. Toimintaa arvioitiin positiivisesta näkökulmasta: onko tilinpäätös oikein laadittu, puolletaanko hallituksen voitonjakoehdotusta ja puolletaanko vastuuvapautta. Nyt samaa asiaa tarkastellaan negatiivisesta näkökulmasta.
Sivuamme keskustelussa mediaan nousseita hoivayhtiöiden laiminlyöntejä. Hallitustyöskentely voisi Tuokon mukaan olla Suomessa korkeammallakin tasolla. Hänen mukaansa hallitukseen lähdetään usein kevyesti ymmärtämättä tehtävän mukanaan tuomaa vastuuta.
– Liian usein lehdestä saa lukea hallituksen kommentoineen, että ”tämä tuli meille täytenä yllätyksenä”. Eihän hallituksen valvontavelvollisuus ole silloin toiminut lainkaan.
Tuokko kannustaa nuoria alalle
Tuokko painottaa, että tilintarkastajalla on hyvä olla laaja kokemus yrityksen taloustehtävistä, jotta on perillä siitä, mitä tarkastaa. Hänellä itsellään oli kymmenen vuoden kokemus talouden johtotehtävistä ennen tilintarkastusuraa.
Alalla ei Tuokon mukaan vapaa-ajan ongelmia ole, sillä aina löytyy jotakin uutta tutkittavaa. Vaikka on miehen sydäntä lähellä monet muutkin asiat, kuten kirjoittaminen, timpurihommat, luonto, penkkiurheilu – siinä erityisesti paini – sekä yhteiskunnalliset asiat. Ja tietysti perhe, perheyrityshän Tuokkokin on.
Mies sanoo toivovansa, että ala vielä muuttuisi niin, että uudet tulijat saisivat kokea saman arvostuksen kuin hän itse aikoinaan. Alalle hän silti ehdoitta kannustaa.
– Tämän mielenkiintoisempaa alaa ei ole!
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 2/2019 -lehdessä.
