Kirjoittaja: Risto Ruuska
Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Julkisen keskustelun myötä on käynyt selväksi, että hyvinvointialueilla on rahasta pulaa.
Rahoitusvajetta paikataan osin vuoden 2024 alusta maksettavalla kertakorvauksella. Rahasta on kuitenkin pulaa jo nyt. Niinpä eduskunta hyväksyi helmikuun lopulla lain, jolla osa vuoden 2024 alussa maksettavaksi tarkoitetusta korvauksesta maksetaan jo tänä keväänä. Hyvinvointialueet saavat yhteensä 150 miljoonan euron potin viimeistään toukokuussa.
Kakku jaetaan tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella
Alun perin vuoden 2023 rahoitus oli tarkoitus kohdentaa hyvinvointialueille kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten perusteella. Vahvistettuja tilinpäätöksiä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä, kun tämän kevään 150 miljoonan euron potti jaetaan hyvinvointialueiden kesken. Niinpä jakoperusteena joudutaan käyttämään kuntien tilinpäätösten ennakkotietoja.
Kun rahalle on tarvetta, niin on luonnollista, että jokainen haluaisi potista mahdollisimman ison osan. Jakoperusteena on siis kuntien tilinpäätösten ennakkotiedot vuodelta 2022. Herääkö kiusaus optimoida oman hyvinvointialueen osuus rahoituksesta kuntien tilinpäätösten ennakkotietoja muokkaamalla?
Tilintarkastaja tarkastaa lopulliset tilinpäätöstiedot
Luovuus ei tässä tapauksessa pidemmän päälle kannata. Hyvinvointialueelle vuonna 2023 tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella myönnettyä rahoitusta verrataan siihen euromäärään, joka hyvinvointialueelle olisi myönnetty kuntien 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Kuntien tilinpäätökset puolestaan tarkastavat julkishallinnon tilintarkastajat. Liikaa rahoitusta saaneille alueille tehdään erillinen vähennys tammikuussa 2024. Tilintarkastajat ovat näin avainasemassa, kun varmistetaan, että jokainen hyvinvointialue saa sen summan, joka sille kuuluu.
Julkisessa keskustelussa jää aika vähälle huomiolle se työ, jota tilintarkastajat tekevät varmentaessaan julkisen sektorin rahankäyttöä. Ehkä tilanne muuttuu Sote-uudistuksen myötä. Kyse on verovarojen käyttämisestä ja isoista summista.
