Kaupparekisteristä puuttuvat tilinpäätökset voivat olla vakava hälytysmerkki

Julkisesti saatavilla olevat tilintarkastajan varmentamat tilinpäätökset ovat yksi luotettavuuden ja avoimuuden merkki suomalaisessa yhteiskunnassa. Tulisi miettiä, pitäisikö parantaa viranomaisten keinoja puuttua tilanteeseen, jotta näin olisi jatkossakin.

Kirjoittaja: Jarkko Raitio | Kuva: Terhi Mattila

Yritysten tilinpäätökset nousivat jälleen ajankohtaiseksi aiheeksi, kun Kauppalehti uutisoi viime viikolla yrityksistä, joiden tilinpäätöksiä ei ollut rekisteröity kaupparekisteriin. Osakeyhtiö on yleisin yhtiömuoto Suomessa ja osakeyhtiön pitää vuosittain rekisteröidä tilinpäätöksensä kaupparekisteriin.

Kauppalehden mukaan kaupparekisteriin merkitystä 260 000 osakeyhtiöstä 26 000 ei ollut rekisteröinyt viimeisintä tilinpäätöstään. Näiden yritysten joukossa on myös suurempia yrityksiä.

Syitä sille, miksi tilinpäätöstä ei ole rekisteröity voi olla useita. Yksi perustavanlaatuinen syy on se, jos itse tilinpäätöstä ei ole laadittu tai sen laatiminen on viivästynyt. Elämme juuri nyt monien epävarmuuksien keskellä, mikä vaikeuttaa tilinpäätösten laatimista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi, inflaatio, korkotason nousu ja toimitusketjuihin liittyvät haasteet näkyvät yritysten toiminnassa eri tavoin ja niiden yhteisvaikutuksia yrityksen tilinpäätökseen ei välttämättä ole kovin yksinkertaista arvioida. Viime kädessä nämä saattavat johtaa jopa yrityksen toiminnan jatkuvuuteen liittyviin ongelmiin. Tilinpäätöksen laatiminen toiminnan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti voi edellyttää rahoituspäätösten varmistumista. Ja jos tilinpäätöksen laatiminen ja allekirjoittaminen viivästyy, niin viivästyy myös sen tilintarkastus ja rekisteröinti.    

Kauppalehden mukaan tilinpäätös voi puuttua kaupparekisteristä myös siksi, että viranomaisten tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään täysin moitteetta. Voi siis olla, että tilinpäätös tai osia siitä on toimitettu veroilmoituksen liitteenä, mutta se ei valunutkaan sieltä kaupparekisteriin.   

On myös mahdollista, että tilinpäätös on valmis, mutta sitä ei haluta rekisteröidä lain asettamien aikarajojen puitteissa. Olkoon kyse sitten lain rikkomisesta tai lain noudattamatta jättämisestä, niin tällä viivyttämisellä yleensä tavoitellaan jotain lyhyen aikavälin etua yritykselle. Esimerkiksi:

  • Jollain hyvin kilpailulla alalla, tilinpäätöksen rekisteröinnin viivästyttämisellä yritys voi pyrkiä hankkimaan etua siten, että se ei paljasta kilpailijoilleen tilinpäätöstietoja, joista on laskettavissa kannattavuuslukuja ja muita tunnuslukuja.
  •  Tilintarkastusvelvollisen yrityksen tilinpäätökseen pitää liittää tilintarkastuskertomus. Jos tilintarkastaja on mukauttanut tilintarkastuskertomustaan voi yrityksen intressissä olla pyrkimys viivästyttää tämän ikävän tiedon päätymistä sidosryhmien tietoon.
  • Jos rekisteröitävällä tilinpäätöksellä arvioidaan olevan vaikutusta yrityksen luottoluokitukseen, voi yrityksen intressissä olla rekisteröinnin viivästyttäminen.   

Tilanne on huono, jos viranomaisten hallinnoima järjestelmä, käytännössä kaupparekisteri mahdollistaa ja sallii yrityksiltä toiminnan, joka ei ole yhteisten pelisääntöjen eli lainsäädännön mukaista.

Kaupparekisterilainsäädännön uudistamisessa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että PRH:llä on riittävä mandaatti ja resurssit valvoa rekisteritietojen ajantasaisuutta myös tilinpäätöstietojen ajantasaisuuden ja luotettavuuden osalta. Tähän liittyy myös yritysten tilintarkastusta koskevien velvoitteiden noudattamisen valvonta.

PRH:n työkalupakissa pitää olla muitakin välineitä 80 euron myöhästymismaksun ja rekisteristä poistamisen välillä. Rekisteritietojen luotettavuuden valvontaa ei pidä ulkoistaa analyysitaloille tai medialle, vaan päävastuu siitä pitää olla viranomaisella itsellään.   

Mikä on tilintarkastajan rooli?

Kauppalehden jutussa mainittiin myös tilintarkastajat: ”Tilintarkastajan tosin pitäisi puuttua laiminlyönteihin.” Tällä tietenkin viitataan siihen, että vaikka tilinpäätöksen asianmukaisesta rekisteröinnistä huolehtiminen on yhtiön johdon vastuulla, niin tilintarkastajan velvollisuutena on osana tilintarkastukseen kuuluvaa hallinnon tarkastusta tutkailla myös yhtiön kaupparekisteritietoja.

Tilintarkastajan ensisijainen väline tämän tyyppisissä asioissa ei ole kuitenkaan huomauttaa asiasta julkisessa tilintarkastuskertomuksessa, vaan asiat on pyrittävä ensisijaisesti saamaan kuntoon keskusteluilla yhtiön johdon kanssa. Ja jos lainsäädännön edellyttämiä asioita ei saada kuntoon, niin tilintarkastajan pitää harkita asian nostamista tilintarkastuspöytäkirjaan, joka yhtiön hallituksen pitää käsitellä. Mutta jos rekisteröintiasiat eivät näistä kevyemmän tason puuttumisista huolimatta oikene, niin tilintarkastajan on myös arvioitava tilintarkastuskertomuksen mukauttamista.