Tutkin pro gradussani tilintarkastajien kokemuksia hallinnon tarkastuksen laadusta osakeyhtiöissä. Kartoitin tilintarkastajien näkemyksiä hallinnon tarkastuksen suorittamiseen liittyvistä haasteista ja sen laatuun vaikuttavista tekijöistä.
Kirjoittaja: Johanna Hautala
Hallinnon tarkastus on osa suomalaista lakisääteistä tilintarkastusta. Keväällä 2021 Suomen Tilintarkastajat ry julkaisi suosituksensa koskien osakeyhtiöiden hallinnon tarkastusta. Ajankohtaisuuden vuoksi hallinnon tarkastus valikoitui tutkielmani aiheeksi.
Tilintarkastuksen laadusta on useita kansainvälisiä tutkimuksia. Sen sijaan hallinnon tarkastuksen laatua ei ole juurikaan aiemmin tutkittu sen kansallisen luonteen vuoksi. Tutkielmassani käy ilmi, että hallinnon tarkastuksen laatuun vaikuttaa hyvin samankaltaisia tekijöitä kuin tilintarkastuksen laatuun. Näitä tekijöitä ovat muun muassa tilintarkastajaan ja asiakkaaseen liitetyt ominaisuudet sekä tilintarkastusalan sääntelyn noudattaminen.
Keskeisin ero tilintarkastuksen ja hallinnon tarkastuksen laadussa on, että hallinnon tarkastuksen laatua ei voida mitata numeerisesti esimerkiksi tiettynä euromääräisenä olennaisuuden raja-arvona. Tästä syystä myös toteutin tutkielmani laadullisena haastattelemalla tilintarkastajia.
Hallinnon tarkastuksen haasteet ja niiden yhteys laatuun
Tutkielmassani havaitaan haasteilla ja laadulla olevan yhteys. Haasteita esiintyy sellaisissa hallinnon tarkastukseen vaikuttavissa tekijöissä sekä tarkastuskohteissa ja -vaiheissa, jotka määrittävät osaltaan hallinnon tarkastuksessa saavutettavaa laatua.
Tilintarkastuksen suorittamista ohjaa olennaisuus. Sekä hallinnon tarkastuksen että yleisesti tilintarkastuksen osalta koetaan, että tilintarkastaja suorittaa työnsä hyvällä laadulla kerätessään riittävän määrän tilintarkastusevidenssiä sekä havaitsemalla ja raportoimalla olennaiset virheet.
Haasteeksi hallinnon tarkastuksessa koetaan olennaisuuden määrittely niin raportoinnin kuin tarkastuksen laajuuden osalta. Hallinnon tarkastus nimittäin edellyttää vahvasti tilintarkastajan ammatillista harkintaa ja osaamista juuri olennaisuuden näkökulmasta.
Osassa osakeyhtiöitä tarkastusmateriaali hallinnosta saattaa olla vähäistä, esimerkiksi pöytäkirjoja ei ole kuin lakisääteisistä kokouksista. Lisäksi haastateltavat toteavat, että asiakkaalle ei ole aina selvää, miksi tilintarkastaja vaatii hallinnon tarkastukseen liittyviä materiaaleja tai kysyy tiettyjä kysymyksiä. Tällöin tilintarkastajan yhteistyökyky- ja kommunikointitaitojen merkitys korostuu, jotta hän saa kerättyä riittävästi aineistoa tarkastuksesta tehtävien johtopäätösten tueksi ja kykenee antamaan oikeat raportit eli suorittamaan hallinnon tarkastuksen hyvällä laadulla.
Hallinnon tarkastuksen laadun nykytilanne
Haastateltavat kokevat, että ulkopuolisena heidän on haastavaa arvioida toisen tilintarkastajan suorittaman hallinnon tarkastuksen laatua. Kuitenkin sen uskotaan olevan jo nykyisellään hyvällä tasolla, mutta parantuvan entisestään, sillä ammattikunnan keskuudessa vallitsee yleinen ilmapiiri, jossa oman osaamisensa kehittäminen nähdään myönteisenä asiana.
Haastateltavien mukaan hallinnon tarkastuksen laatu ei muodostu yhden oikeamuotoisen raportin perusteella, kuten osassa aiempia tutkimuksia on määritelty hyvä tilintarkastuksen laatu. Tärkeämpää laadun kannalta on, että tilintarkastaja kykenee perustelemaan, miten on suorittanut hallinnon tarkastuksen ja päätynyt raportoimaan tehdyistä havainnoista.
Haastateltavat mainitsevat muutaman tavan, jolla tilintarkastusalan sidosryhmät pystyisivät vaikuttamaan hallinnon tarkastuksen laatuun. Yksi ehdotuksista on julkaista hallinnon tarkastuksesta ohjeistuksia keskittyen sen yksittäisiin tarkastuskohteisiin. Toisena keinona nähdään suosituksien julkaiseminen suoraan osakeyhtiöiden johdolle, sillä hallinnon laadun koetaan vaikuttavan myös hallinnon tarkastuksen laatuun.
Johanna Hautala, KTM, Jyväskylän yliopisto
Johanna Hautalalle myönnettiin opiskelija-apuraha pro gradu -tutkielmastaan vuonna 2022.
Jaamme vuosittain apurahoja tilintarkastusalan opiskelijoille
Suomen Tilintarkastajat ry tukee tilintarkastusalan koulutusta ja tutkimusta myöntämällä apurahoja korkeakouluopiskelijoille. Apurahan hakija voi olla pro gradu -tutkielman tai opinnäytetyön tekijä, vastavalmistunut tai jatko-opiskelija.
Apuraha on luonteeltaan kannustinapuraha, joka voidaan myöntää koulutukseen tai tutkimustoimintaan. Apurahat jaetaan hakemusten perusteella. Seuraava apurahahaku käynnistyy keväällä 2022.
