Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut tulevan CSR-direktiivin mahdollisia vaikutuksia suomalaisten yritysten kestävyysraportointiin. Haastattelin vastuullisuusraportoinnin johtavia ammattilaisia selvittääkseni, miten direktiivi mahdollisesti vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin ja miten direktiivin haasteita mahdollisesti pyrittäisiin ratkomaan.
Kirjoittaja: Jenna Häggblom
Euroopan komissio julkaisi 21. huhtikuuta 2021 direktiiviehdotuksensa yritysten kestävyysraportoinnista nimeltään Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD). Direktiivin tarkoituksena on korvata nykyinen muun kun taloudellisen tiedon raportointidirektiivi, jonka alla raportoi tällä hetkellä noin 11 600 yritystä EU:ssa sekä noin 100 yritystä Suomessa. Tuleva direktiivi koskisi EU:ssa arviolta 49 000 yritystä ja Suomessa noin 600–800 yritystä. Tuleva direktiivi astuisi voimaan asteittain, alkaen vuodesta 2024, yrityksille, jotka jo raportoivat nykyisen muun kuin taloudellisen tiedon raportointidirektiivin alla.
Tulevan direktiivin myötä kestävyysraportointiin liittyvät vaatimukset kiristyvät entisestään. Direktiivi vaatii yrityksiä raportoimaan kestävästä kehityksestään entistä tarkemmin ja raportointia standardisoidaan. Kestävyysraportointia pyritään muuntamaan vertailukelpoisemmaksi, sidosryhmiä palvellen. Tulevan direktiivin olennaisiin raportointivaatimuksiin kuuluu muun muassa kaksinkertainen olennaisuus, jossa raportoivan yrityksen on raportoitava sekä yritykseen vaikuttavista kestävyysriskeistä että heidän omista vaikutuksistaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tämän lisäksi direktiivi vaatii yrityksiä raportoimaan heidän strategiastaan, tavoitteistaan, hallituksen ja johdon roolista sekä aineettomista hyödykkeistä.
Keskeisiin raportointivaatimuksiin kuuluu myös olennaisanalyysin prosessi, laadullisten ja määrällisten sekä ennakoitujen ja takautuvien tietojen raportointi, ja raportointi liittyen yritykseen ja sen arvoketjuun liittyvistä, pääasiallisesti haitallisista vaikutuksista. Raportoinnin on oltava linjassa kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen (SFRD) ja EU:n taksonomia-asetuksen kanssa. Tuleva direktiivi vaatii raportoivia yrityksiä varmentamaan kestävyysraportointinsa rajoitetun varmennuksen tasolla, integroimaan raportoinnin toimintakertomukseensa sekä luomaan raportoinnin digitaalisessa, sähköisesti luettavassa muodossa. Raportoinnin tulisi myös noudattaa EFRAG:n luomia raportointistandardeja.
Direktiiviin suhtaudutaan varovaisen myönteisesti
Tutkielmassani olen selvittänyt tulevan CSR-direktiivin mahdollisia vaikutuksia suomalaisten yritysten kestävyysraportointiin haastattelemalla kahdeksaa raportoivaa yritystä, kolmea kestävyysraportoinnin konsulttia, yhtä tulevan direktiivin asiantuntijaa sekä kahta tilintarkastuksen asiantuntijaa. Tulokset osoittavat, että suomalaiset yritykset suhtautuvat suurilta osin myönteisesti tulevaan direktiiviin, mutta samanaikaisesti kokevat haasteita sen kanssa. Suurimmat haasteet liittyvät tiukkaan implementointiaikatauluun sekä tarvittaviin resursseihin. Tämän lisäksi tulokset viittaavat siihen, että tulevalla direktiivillä tulee olemaan suurin vaikutus pieniin listattuihin yrityksiin sekä ei-listattuihin keskikokoisiin yrityksiin.
Tulosten mukaan monet yritykset tulevat mahdollisesti tarvitsemaan lisäresursseja parantaakseen kestävyysraportointinsa tasolle, jonka sidosryhmät ja sääntely edellyttävät. Haastateltavat uskovat, että tuleva direktiivi tulee parantamaan kestävyysraportoinnin vertailtavuutta, yhdenvertaisuutta, avoimuutta ja standardisointia.
Tulosten mukaan tuleva direktiivi tulee vaikuttamaan suuresti suomalaisten yritysten kestävyysraportointiin sekä laadullisesti että määrällisesti. Haastateltavien mukaan tuleva direktiivi lisää merkittävästi kestävyysraportoinnin määrää Suomessa. Tämän lisäksi direktiivi tulee vaatimaan huomattavasti enemmän osaamista kestävyysraportoinnista niin raportoivien yritysten, konsulttien kuin tilintarkastajien osalta.
Tutkimustulokset osoittavat, että tulevalla CSR-direktiivillä tulee olemaan huomattava vaikutus kestävän kehityksen raportoinnin merkitykseen sekä kehitykseen Suomessa. Eikä tämä ole ihme, sillä tuleva direktiivi tulee olemaan merkittävin muutos yhtiöiden raportointivaatimuksiin sitten IFRS-standardien voimaantulon.
Jenna Häggblom, Hanken
Jenna Häggblomille myönnettiin opiskelija-apuraha pro gradu -tutkielmastaan vuonna 2022.
