Pidämme hyvänä, että kestävyysraportointivelvollisuudesta, kestävyysraportin sisällöstä ja kestävyysraportin laatimisesta ja soveltamisalasta säädetään vastaamaan kirjanpitolaissa sisällöllisesti direktiivin vaatimuksia, jotta yritysten kestävyysraportit kestävät kansainvälistä vertailua.
Kestävyysraportoinnin julkaiseminen osana yhtiön toimintakertomusta korostaa tilinpäätöksen ja kestävyysraportoinnin muodostamaa yhteistä kokonaisuutta. Yritysten tilinpäätöksen lisäksi niiden kestävyysraportit tulevat olemaan yhä useammin päätöksenteon kriteerinä sijoituspäätöksissä, luotonannossa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa.
Kestävyysraportoinneille asetetut määrämuotoiset sisältövaatimukset korostavat luotettavuuden ja varmennuksen merkitystä. Kestävyysraportin julkistaminen tilinpäätöksen yhteydessä muodostaa näin yritysten raportointikokonaisuuden. Kestävyysraportin digitaalinen raportointimuoto edesauttaa raporttien konekielistä luettavuutta ja sitä kautta kansainvälistä käytettävyyttä ja vertailukelpoisuutta.
Lausunnossamme esitämme mm. seuraavaa:
- ESEF-tilinpäätöksen varmentamisen aikataulu ja varmuustaso on tarkennettava
- Yhtenäiset digitaalisuusvaatimukset edellytettävä tilintarkastajan raporteille
- Kestävyysraportoinnin merkitys tulee näkyä myös osakeyhtiölaissa
- Hallituksen tehtävät tulisi kirjata selkeästi kaikille soveltamisalaan kuuluville yhtiöille
Varmentamista ja tilintarkastajaa koskevat tehtävät kirjattu selkeästi
Pidämme erityisen onnistuneena, että hallituksen esityksessä on erotettu selkeästi tilintarkastajan tehtävät tilinpäätöksen tilintarkastuksessa sekä toisaalta kestävyysraportointitarkastajan tehtävät kestävyysraportoinnin varmentamisessa.
On erittäin tärkeää, että myös kestävyysraportointitarkastajan huolellisuutta arvioidaan hallituksen esityksessä kuvattujen periaatteiden mukaisesti olennaisuusharkinta sekä laadullisiin seikkoihin liittyvä subjektiivinen harkinta huomioon ottaen.
Lopuksi lausunnossamme todetaan, että valvonta ja seuraamukset kaipaavat kokonaisvaltaista arviointia olennaisuuskriteerin pohjalta. Lisäksi esitämme, että jatkovalmistelu valvonta- ja seuraamusjärjestelmän kokonaisarvioinnista on käynnistettävä.