Suomen Tilintarkastajat katsoo, että ESAPin tulisi ensisijaisesti lisätä yritysten varmennettujen taloudellisten ja ESG-tietojen saatavuutta sekä avoimuutta loppusijoittajien hyödyksi. Sen ei tulisi lisätä yritysten tai loppusijoittajien kustannuksia tai hallinnollisia rasitteita.
Komission ehdotus yhtenäisestä eurooppalaisesta yhteyspisteestä ESAPista (European Single Access Point) julkaistiin marraskuussa 2021. Suomen Tilintarkastajat katsoo, että ESAPin tulisi ensisijaisesti lisätä yritysten lakisääteisten tilintarkastajien varmennettujen taloudellisten ja muiden ESG-tietojen saatavuutta sekä avoimuutta loppusijoittajien hyödyksi. Sen ei tulisi lisätä yritysten tai loppusijoittajien kustannuksia tai hallinnollisia rasitteita.
ESAP tulisi ulottaa sekä taloudellisiin että kestävään kehitykseen liittyviin tietoihin, jotta integroidun raportoinnin tietojen perustella olisi mahdollista tehdä päätöksiä. Ehdotuksessa korostetaan, että tietojen on oltava digitaalisesti käyttökelpoisia ja, että jäsennellyt tiedot mahdollistavat ohjelmistoilla tehdyn automaattisen poiminnan ja analysoinnin.
Olennainen ”file only once” -periaate
ESAP tarjoaa Euroopalle erinomaisen mahdollisuuden parantaa rakenteellisesti sijoittajien pääsyä myös ESG-tietoihin. Näitä tietoja yritykset tulevat raportoimaan uuden kestävyysraportointidirektiivin ja parhaillaan kehitteillä olevien EFRAG-kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Näin esimerkiksi rahoituslaitokset voivat toteuttaa paljon konkreettisemmin ja vakuuttavammin YK:n ilmastokokouksessa COP26:ssa ilmoittamiaan nettonollasitoumuksiaan.
ESAP on käytännössä tilinpäätösraportit ja kestävyysraportit kokoava yhtenäinen digitaalinen tietokanta. Arvostamme, että ehdotukseen sisältyy kertatallentamisen periaate (”file only once”). Päällekkäisiä raportointivaatimuksia ja lisäraportointivaatimuksia sekä lisäkustannuksia yrityksille tulee välttää viimeiseen asti.
On tärkeää, että ESAP ei myöskään edellytä sellaisten tietojen toimittamista, joita yritysten ei muuten tarvitse säännösten ja lakien mukaan julkaista. Jotta kaikki olennainen tieto löytyisi ESAPista, katsomme myös, että ESAPin olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon olemassa olevia tietojen raportointikanavia ja infrastruktuuria, joka on otettu menestyksekkäästi käyttöön EU:ssa.
Tuemme Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn näkemystä, jonka mukaan kaikkien ESAPiin sisältyvien tietojen pitäisi olla sisällöltään vertailukelpoisia. Silloin noudatettaisiin mieluiten globaalisti sovittuja standardeja tai vaatimuksia jäsennellyssä, koneellisesti luettavassa muodossa. Tämä tarkoittaa, että kestävyysraporttien yhdenmukaisuus ja vertailukelpoisuus edellyttävät vastaavaa varmennusta kuin tilinpäätöstiedot.
Tilintarkastajan valmiudet suorittaa varmentaminen korostuvat erityisesti, kun tarkastusvaatimus kestävyysraportoinnin osalta nostetaan rajoitetusta varmennustasosta kohtuulliselle varmennustasolle tietyllä aikajänteellä. Katsomme, että on perusteltua varmentaa kestävyystietoja vastaavalla varmennustasolla kuin taloudelliset tiedot globaalisella tai eurooppalaisella varmennusstandardilla.
Kestävyysraportoinnin direktiivin mukaan yrityksen kestävyysraportti julkistettaisiin osana toimintakertomusta digitaalisessa, koneellisesti luettavassa muodossa, mikä on yhdenmukainen yritysten tilinpäätösten kanssa. Tilintarkastajan varmennusraportti integroitaisiin tilintarkastuskertomukseen. Pidämme tätä tarkoituksenmukaisena. CSRD selkeyttää samalla yritysten velvoitetta julkistaa tilin-päätöstiedot sähköisesti. Tilintarkastajilla on osaamista digitaalisten ESEF-tilinpäätösten varmennuksesta.
Asteittainen aikataulu
ESAP on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024, ja sitä hallinnoi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA. Raportoijat siirtyisivät ESAP-yhteensopivaan raportointiin vaiheittain vuosina 2024–2026. Uutta avoimuusdirektiivin mukaista julkistamisvelvollisuutta on sovellettava 1. tammikuuta 2024 alkaen ja tilinpäätösdirektiivin mukaisten tietojen julkaisemista 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Ymmärrämme syyt ESAPin asteittaiselle käynnistämiselle vuosien 2024 ja 2026 välisenä aikana. Silti katsomme, että kestävyysraportointidirektiivin ja taksonomian mukaisesti julkistettujen ESG-yritystietojen keskittäminen on asetettava välittömästi etusijalle. Tämä parantaa sijoittajien kykyä arvioida yritysten ESG-suorituskykyä, mikä johtaa yritysten uusiin rahoitusmahdollisuuksiin ja vahvempiin kestävämmän kasvun kannustimiin.
Yritystietojen keskitetty sähköinen saatavuus tukee yritysten rahoituskykyä. Tämä on erityisen tarpeellista, kun otetaan huomioon kiireellisesti tarvittavat kestävän rahoituksen kestävän kehityksen tiedot.
Oikeasuhteinen laajentaminen perusteltua
Yritykset voivat antaa tietoja myös vapaaehtoisesti. Tämän tarkoituksena on lisätä listaamattomien yritysten, kuten pk-yritysten, näkyvyyttä ja helpottaa pääoman saantia. Emme näe mitään syytä rajoittaa yritysten mahdollisuuksia luovuttaa tietoja ESAPissa vapaaehtoisesti. Toivomme, että ESAPin perustaminen tarjoaa kannustimen varsinkin ESG-tietojen luovuttamiseen yrityksille, joille se on vapaaehtoista.
Listaamattomien pk-yritysten osalta komissio aikoo kehittää vapaaehtoiset, oikeasuhteiset kestävyysraportointistandardit lokakuuhun 2023 mennessä. Kaikkien tietojen vapaaehtoisen luovuttamisen edellytyksenä olisi kuitenkin oltava kyseessä olevien yritysten asianmukaisten vaatimusten ja kehitettävien kestävyysraportointistandardien mukainen toimintatapa. Pidämme tärkeänä, että pk-yrityksillekin annetaan mahdollisuus raportoida kestävyystietoja ESAPissa, mutta niitä koskevien ESG-vaatimusten tulee olla oikeasuhtaisia. EU:n tulee kehittää pk-yrityksille soveltuvat kestävyysraportointistandardit suhteellisuusperiaatetta noudattaen niin, että pk-yritysten hallinnollinen taakka ei kasva.
Tietojen helppo saatavuus on tärkeää, jotta talouden ja yhteiskunnan päättäjät voivat tehdä järkeviä päätöksiä, jotka palvelevat markkinoiden tehokasta toimintaa. Yhteisten eurooppalaisten tietotilojen käyttöönotto keskeisillä aloilla palvelee tätä tarkoitusta.
Rahoitusalalla on meneillään digitaalinen muutos, jonka odotetaan jatkuvan tulevina vuosina, ja pääomamarkkinaunioni tukee muutosta erityisesti edistämällä tietopohjaista rahoitusta. Lisäksi kestävän rahoituksen asettaminen rahoitusjärjestelmän ytimeen on keskeinen keino saavuttaa unionin talouden vihreä muutos. Jotta kestävä rahoitus tukisi vihreää siirtymää, on välttämätöntä, että yritysten kestävään kehitykseen liittyvä tieto on helposti sijoittajien saatavilla.
