Listayhtiöt pääsivät harjoittelemaan ESEF-tilinpäätösten tekoa jo vuonna 2020, vaikka direktiivin käytäntöönpanoa lykättiin vuodella. Uusi tilinpäätöstapa vaati vielä paljon perehtymistä.
Kirjoittaja: Ingalill Aspholm | Kuva: iStock
European Single Electronic Format (ESEF) -vaatimukset perustuvat avoimuusdirektiiviin, jonka mukaan kaikki EU:n alueella toimivat listayhtiöt laativat jatkossa tilinpäätökset samassa rakenteisessa muodossa ESEF-taksonomiaa noudattaen. Vaatimus koskee konsernitilinpäätöksiä.
Raportointivaatimusten piti astua voimaan koskien jo kaikkia vuoden 2020 tilinpäätöksiä, mutta koronapandemiasta johtuen osa EU-maista anoi lykkäystä raportoinnin käytäntöönpanolle. Näin toimi myös Suomi, mutta yhtiöitä kannustettiin raportoimaan ESEF-muodossa vapaaehtoisesti.
Kokonaiskuva ESEF-tilinpäätöksestä ja -raportoinnista oli vuoden 2020 osalta melko sekava sekä listayhtiöiden että tilitarkastajien näkökulmasta. Suomen Tilintarkastajien ESEF-raportointi-työryhmä kartoitti kokemuksia ensimmäisestä ESEF-varmennusvuodesta. Tähän artikkeliin on koottu tärkeimpiä näkökulmia.
Vapaaehtoisuuden pohjalta jo kymmeniä ESEF-raportointeja
ESEF-tilinpäätösten lykkäys tuli Suomessa virallisesti voimaan arvopaperimarkkinalain muutoksella keväällä 2021. Suomalaisille liikkeeseenlaskijoille tämä tarkoitti sitä, että ESEF-raportointiin siirrytään vasta 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta laadittavien tilinpäätösten ja toimintakertomusten osalta.
Osa listayhtiöistä oli ESEF-raportointivalmisteluissaan kuitenkin jo pitkällä ennen lykkäyspäätöstä ja ESEF-tilinpäätöksiä syntyikin vapaaehtoisuuden puitteissa reilut 60 kappaletta.
Tilintarkastajat suorittivat ESEF-tilinpäätösten varmennustoimeksiannot kansainvälisen varmennusstandardin ISAE 3000 ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus” mukaisesti ja raportoivat ESEF-varmennuksista erillisillä kohtuullisen varmuuden antavilla varmennusraporteilla.
”Uusi normaali” vaatii perehtymistä
Yritysten, jotka laativat ESEF-tilinpäätöksiä, kannattaa suhtautua ESEF-raportointiin ”uutena normaalina”. ESEF ei ole kertaluonteinen irrallinen tai erillinen osa raportointia, vaan uusi tapa laatia tilinpäätös. Yritysten on ymmärrettävä oman tilinpäätöksen ”ihmissilmille” tarkoitettu sisältö ja esittämistapa sekä koneluettavat ”tägit” toisiinsa nivoutuvina tietoina, joita saatetaan joutua muokkaamaan viime hetkiin saakka. Tägeillä tarkoitetaan ESEF-taksonomiassa määriteltyä XBRL-merkkiä.
Yritysten on hyvä tiedostaa, että XBRL pakottaa standardisoimaan raportointia, vaikka IFRS ei sitä vaatisi. Eri osapuolet, kuten ulkoistetut palveluntuottajat, tilinpäätöksen laatijat, raporttiluonnoksen tarkastajat ja yritysjohto, tarvitsevat aikaa omalle työlleen.
Pelkkien päälaskelmien merkitseminen voi tarkoittaa noin 100–250 tunnisteen lisäämistä tilinpäätöksen rivitietoihin. Mitä paremmin yritys tuntee oman tilinpäätöksensä ja mitä syvemmin se on perehtynyt ESEF-taksonomiaan, sitä helpompi sen on tunnistaa yrityskohtaisten laajennusten tarve. Yrityskohtaisia laajennuksia voi olla tilinpäätöksissä toimialasta riippuen jopa 50 prosenttia, mikä voi heikentää yritysten välisen tiedon vertailua.
Omasta raportoinnista on hyvä laatia allekirjoitettavan tilinpäätöksen ja ESEF-tilinpäätöksen välinen yhteenvetoraportti, jonka voi liittää osaksi tilinpäätösdokumentaatiota. Yritysten kannattaa myös tarkistaa, että laskennat täsmäävät. Tilintarkastajat ovat tarkastuksissa huomanneet, että laskenta ei aina täsmää eikä kyse ole ollut pelkistä pyöristyseroista. Laskennasta on saattanut puuttua esimerkiksi osa numeroista tai etumerkit ovat olleet väärin.
Ensimmäisen varmennusvuoden kokemusten perusteella aikatauluhaasteita aiheutui erityisesti ohjelmistotoimittajien resurssipulan vuoksi kiireisimpinä aikoina. Kiitos ESEF-raportoinnin aikataululykkäyksen, pahimmilta ongelmilta kuitenkin vältyttiin.
Ohjelmistotoimittajien resurssihaasteet tulevat varmasti vaikuttamaan myös tilikauden 2021 raportointiin. Yhteistyöprosessia asiakkaan ohjelmistotoimittajan kanssa kannattaakin käydä hyvissä ajoin läpi. ESEF Reporting Manualin päivityksiä on syytä seurata jatkuvasti, jotta ohjelmistopäivitykset ovat ajantasaiset. On myös syytä huomioida, että erilaisilla ohjelmistoratkaisuilla voi olla erilainen ESEF-raportin merkkilogiikka.
Tägäykset tuottavat eniten haasteita
ESEF-raportoinnissa ankkuroinnilla tarkoitetaan yrityksen luoman laajennusosan linkittämistä ESEF-taksonomian elementtiin. Analyytikot, sääntelyviranomaiset ja muut käyttäjät voivat käyttää näitä laajennusosien tietoja tulkitakseen ja vertaillakseen yritysten taloudellisia tietoja.
Ankkurointi määritellään Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen eli ESMAn (European Securities and Markets Authority) teknisissä sääntelystandardeissa. ESMA on julkaissut ESEF-raportointioppaan, joka ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, mutta sisältää hyödyllisiä ohjeita ankkuroinnista. Kuitenkin laajempien tai suppeampien ankkurointien eroavaisuudet jäävät tilintarkastajille helposti auki. Onkin syytä kysyä, onko näiden välillä tarvetta tehdä eroa. Kokemusten perusteella laajennus oli välillä tarpeeton ja välillä laajennuksen ankkurointi oli ehkä liian ”ylimalkainen”.
ESEF-tilinpäätösten tägäysvaatimukset ovat siis monimutkaisia ja hyvin abstrakteja. Tästä johtuen tulkinnat tägäyksistä ovat olleet monenkirjavia ensimmäisenä vuotena. Tilintarkastajien mukaan tulkinnat varmasti yhtenäistyvät tulevien vuosien aikana, kun käytännöt kehittyvät.
Tilintarkastajat havaitsivat muun muassa, että yritykset eivät olleet valinneet oikeaa tägäystä rivikohtaisesti IFRS-konsernitilinpäätöksessä. Yritykset luottavat turhankin vahvasti ohjelmistotoimittajiinsa ESEF-tilinpäätösten teknisessä laadinnassa, vaikka IFRS-tilinpäätökset ovat hyvin yrityskohtaisia. Sekä ESEF-tilinpäätösten erittelyjen että IFRS-terminologian perusteellinen ymmärtäminen on avainasemassa ESEF-tilipäätösten laadinnassa.
Tilintarkastajien havaintolistalla nousevat esiin myös kansallisten erityispiirteiden tägäykset. Esimerkiksi SVOP-rahaston ja muiden oman pääoman erien käsittelystä ei ole olemassa kansainvälistä ohjeistusta. Haasteita liittyy myös muun muassa poistojen tägäyksiin tulos- ja kassavirtalaskelmissa sekä kertyneiden voittovarojen jakamiseen kuluvalle tilikaudelle ja edellisille tilikausille.
ESEF-tilinpäätösten varmennuksista hyviä kokemuksia
Lähtökohtaisesti ESEF-tilinpäätösten varmennukset sujuivat harjoitteluvuoden osalta hyvin. Tilintarkastajien mukaan erityisesti tilikauden aikana tehty edellisen tilikauden läpikäynti oli hyödyllinen pohjatyö sujuvalle varmennukselle.
Varmennusprosessin sujuvuuteen vaikutti suuresti suositus listayhtiön ESEF-tilinpäätöksen varmentamisesta, jonka Suomen Tilintarkastajat ry julkaisi keväällä 2020. Suosituksessa käsitellään ESEF-tilinpäätösten varmentamista ja raportointia ISAE 3000 -standardin mukaisesti. Suosituksen mukaan varmentaminen kohdistuu ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen merkitsemiseen iXBRL-merkein ja ESEF-tilinpäätöksen yhdenmukaisuuteen toimintakertomuksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.
Tilintarkastajien vahva näkemys on, että ESEF-tilinpäätökseen liittyvää sääntelykehikkoa tulisi kokonaisuutena edistää pikimmiten, jotta varmentaminen sujuisi myös jatkossa.
Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että ESEF-tilinpäätökset varmennetaan. Tilintarkastajan julkinen lausunto on todiste niin valvojalle kuin tilinpäätösten käyttäjillekin siitä, että listayhtiö toimii ESEF-sääntelyn puitteissa.
Lainsäädäntöä tarvitaan selkiyttämään ESEF-kysymyksiä
ESEF-tilinpäätösten taustalla on ajatus keventää listayhtiöiden hallinnollista taakkaa ja parantaa erityisesti listayhtiöiden informaation vertailtavuutta ja käytettävyyttä. Tästä syystä ESEF-tilinpäätöksen varmentaminen ja yhtenäisen raportointimuodon kehittäminen koetaan tärkeäksi.
Tilintarkastajat pitävätkin erittäin tärkeänä, että ESEF-kysymyksiä ja erityisesti ESEF-tilinpäätösten varmentamiseen liittyviä asioita selkiytetään laintasolla mahdollisimman pian. Näin ESEF-tarkastuksiin voidaan valmistautua kunnolla ja aikatauluttaa tarkastukset myös listayhtiöiden kanssa.
ESEF-varmennusten osalta kyse on tilintarkastussääntelystä ja listayhtiöiden valvonnasta. Tilintarkastajat katsovat, ettei nykyisenlainen ohjeistus ja tulkinta ole riittävää näin moniulotteisissa kysymyksissä ja siksi tilannetta olisi selkiytettävä lainsäädännöllä.
ESEF-tarkastukset voitaisiin hoitaa osana lakisääteistä tilintarkastusta tai tarkastus voidaan tehdä erillisenä varmennuksena, josta annetaan erillinen raportti. Tärkeintä olisi yhtenäinen käytäntö, joka olisi mahdollisuuksien mukaan samanlainen kuin muissa jäsenvaltiossa tai verrokkimaissa.
Yhdistyksen suositus auttaa ESEF-varmennuksissa
Suomen Tilintarkastajat ry on laatinut suosituksen ESEF-tilinpäätösten varmentamisesta tilintarkastajille. Tavoitteena on mahdollisimman yhtenäinen, tehokas ja selkeä ESEF-varmennustapa.
Suosituksen mukaan varmentaminen kohdistuu ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen merkitsemiseen iXBRL-merkein sekä ESEF-tilinpäätöksen yhdenmukaisuuteen toimintakertomuksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen kanssa.
Suositus koskee tilanteita, joissa ESEF-tilinpäätös ei ole lakisääteisen tilintarkastuksen kohteena. Tilintarkastussääntelyyn mahdollisesti tehtävät muutokset vaikuttavat suosituksen voimassaoloon ja sisältöön.
Yhdistyksen ESEF-työryhmä arvioi suosituksen päivitystarvetta syksyllä 2021 ja totesi ettei olennaista päivitystarvetta vielä ole.
Tutustu ESEF-suositukseen.
Kirjoittaja Ingalill Aspholm toimii johtavana asiantuntijana Suomen Tilintarkastajat ry:ssä Twitter: @IAspholm
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2021 -lehdessä.
