
Euroopan unionissa etenevät neuvottelut niin sanotusta Omnibus I -esityksestä, joka on osa komission helmikuussa julkaisemaa laajaa sääntelyn yksinkertaistamisohjelmaa. Tavoitteena on lisätä Euroopan kilpailukykyä ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Paketti sisältää muutoksia useisiin keskeisiin EU-säädöksiin, kuten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), yritysvastuudirektiiviin (CSDDD), EU taksonomia-asetukseen sekä hiilirajamekanismiin (CBAM).
Neuvottelut etenevät kohti loppusuoraa
EU:n neuvosto hyväksyi oman kantansa kesäkuussa 2025, ja Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät pääsivät 8. lokakuuta 2025 sopuun keskeisistä linjauksista. Nyt odotetaan, että kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä käynnistyvät marras–joulukuussa. Lopullinen sisältö voisi olla selvillä vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen kansallinen täytäntöönpano voisi alkaa vuoden 2026 alussa.
Yritysvastuudirektiivin ja kestävyysraportoinnin soveltamisala supistuu
EU:n neuvoston hyväksymän kannan mukaan kestävyysraportointivelvoite (CSRD) koskisi jatkossa vain yrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja vähintään 450 miljoonan euron liikevaihto. Pienet ja keskisuuret yritykset, myös listatut yhtiöt, jäisivät näin direktiivin ulkopuolelle. Yritysvastuudirektiivin (CSDDD) osalta soveltamisrajaa nostettaisiin 5000 työntekijän yrityksiin, joilla olisi 1,5 miljardin euron liikevaihto. Neuvoston lähestymistavassa tunnustetaan myös pk-yritysten vapaaehtoisen raportointistandardin merkitys ja rooli yritysten vapaaehtoisessa raportoinnissa.
Samaan linjaan asettui myös EU parlamentin poliittinen sopu CSRD ja CSDDD soveltamista koskevien raja-arvojen osalta. Lisäksi CSDDD:n huolellisuusvelvoite perustuu jatkossa riskiperusteiseen lähestymistapaan, ja sitovat ilmastosiirtymäsuunnitelmat korvataan ei-sitovilla toimintasuunnitelmilla.
Komission kanta eroaa osin neuvoston ja parlamentin linjauksista
Kaikki kolme EU:n toimielintä ovat nyt yhtä mieltä siitä, että alle 1 000 työntekijän yritykset tulisi vapauttaa CSRD-raportointivelvoitteesta. Kannoissa eroa on kuitenkin taloudellisen raja-arvon osalta. Komissio on ehdottanut huomattavasti alempaa, 50 miljoonan euron liikevaihtorajaa, kun taas neuvosto ja parlamentti tukevat merkittävästi korkeampaa, 450 miljoonan euron kynnysarvoa.
Seuraavat askeleet
Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta äänestää sopimuksesta ensi viikolla, minkä jälkeen koko parlamentti vahvistaa kantansa vielä lokakuun aikana. Mikäli parlamentin ja neuvoston näkemykset pysyvät linjassa, lopullinen kompromissi voi syntyä nopeasti ja sääntelyn uudistukset etenevät kohti täytäntöönpanoa vuoden 2026 aikana.