Kirjoittaja: Marjukka Kähönen | Kuvat: Jari Härkönen
Kansanedustaja Ville Valkosen nimi on tullut monelle tutuksi viime aikoina niin kutsutun velkajarrutyöryhmän puheenjohtajana. Parlamentaarisen työryhmän keskeisenä tehtävänä on ollut laatia ylivaalikautinen suunnitelma Suomen julkisen velkaantumisen vähentämiseksi.
Työ on onnistunut: parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta hyväksyttiin lokakuussa 2025. Ainoastaan vasemmistoliitto jättäytyi sen ulkopuolelle. Sopimuksessa tähdätään 8–11 miljardin sopeutustoimiin vuoteen 2031 mennessä.
– Ensimmäistä kertaa meillä on oikealta vasemmalle yhteisymmärrys mitattavista ja aikaan sidotuista tavoitteista, eli mittaluokasta. 189 kansanedustajaa allekirjoitti velkajarrusopimuksen, Valkonen toteaa.
Velkaa on kasattu kohta 20 vuotta. Velan korot ovat pysyvä kustannus, joka on pysyvästi pois suomalaisten elintasosta.
– Jos antaisimme velan korkojen paisua vielä vaikka 10 vuotta, se tarkoittaisi yli 100 miljardia uutta velkaa ja nykykorkotasolla 3 miljardia lisää korkoja vuodessa. Jo nyt korkomenot kohoavat yli 6 miljardiin vuodessa vuoteen 2030 mennessä, Valkonen sanoo.
Kaikki keinot käyttöön velkaantumisen taittamiseksi
Valkonen kehuu velkajarrutyöryhmän ilmapiiriä rakentavaksi. Asiantuntijakuulemiset ovat lisänneet ymmärrystä Suomen talouden reunaehdoista.
– Puheenjohtajana tärkeintä on varmistaa, että työhön käytetään riittävästi aikaa: kuunnellaan, keskustellaan ja hankitaan tarvittava tieto. Linjaukset tehdään vasta laajan ja kattavan prosessin jälkeen.
Nykyinen hallitus on jo tehnyt sopeutuksia ja samaa vaaditaan jatkossa. Valkosen mukaan mitään keinoa ei voida sulkea pois.
– Julkiset menot ovat noin 160 miljardia, josta 8–11 miljardia on 5–7 %. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei tarvitse lakkauttaa, mutta mitään sopeutuskeinoja ei voi myöskään etukäteen pois rajata.
Menoleikkauksien lisäksi Valkonen pitää realismina maltillisia veronkiristyksiä. Keinoista on paljon poliittista erimielisyyttä, ja Valkonen esittääkin toiveen, että puolueet kertoisivat ehdotuksiaan ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja.
Valkonen uskoo teknologian tulevan avuksi säästötoimissa.
– On hyödynnettävä kansantaloutta auttavia ja julkisen talouden tuottavuutta lisääviä uudistuksia: miten saadaan tehtyä samat asiat pienemmillä resursseilla. Teknologia, kuten tekoäly, tarjoaa tähän ihan hurjia mahdollisuuksia.
Rakkaus isänmaahan
Valkonen kiinnostui yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta jo kouluikäisenä: lempiaineita olivat historia, yhteiskuntaoppi ja taloustiede. Hän opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa ja valmistui pääaineenaan laskentatoimi ja rahoitus. Sivuaineenaan hän opiskeli kansantaloustiedettä.
Mukaan politiikkaan Valkonen lähti vuonna 2009, jolloin asettui kuntavaaliehdokkaaksi Paimiossa.
– Alun perin politiikka oli vain mielenkiintoinen harrastus – ajattelin päätyväni töihin esimerkiksi rahoitusmaailmaan.
Valkonen on toisen kauden kansanedustaja, mutta on tätä ennen kartuttanut laajaa poliittista kokemusta taustatehtävissä eduskunnassa, sisäministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Hän on työskennellyt myös sijoituskouluttajayrittäjänä, järjestösektorilla ja Turun apulaispormestarina.
Valkonen kuvaa itseään edistysmieliseksi oikeistolaiseksi.
– Talouspoliittisissa kysymyksissä olen hyvin oikealla, ja muissa kysymyksissä koitan nojata mahdollisimman paljon tulevaisuuteen – uudistamaan yhteiskuntaa. Olen ehkä tämmöinen klassinen vapaus ja vastuu -ajattelija. Esimerkiksi luontovastuu on minulle ihan keskeistä.
Valkonen on myös kansainvälisesti suuntautunut, sekä työn että yksityiselämän puolella. Lapsena Valkonen asui Namibiassa perheensä kanssa. Nykyään hänellä on kaksikulttuurinen koti: vaimo on Namibiasta ja poika kaksikielinen. Valkonen on myös asunut esimerkiksi Kööpenhaminassa, Moskovassa ja Berliinissä.
Hän mainitsee, että markkinatalouden toimivat instituutiot ovat yksi arvokkaimpia asioita, mitä kansakunnalla voi olla. Hän luettelee näitä instituutioita: perustuslaki, omaisuuden suoja, elinkeinonvapaus.
Yksi näistä instituutioista on tilintarkastus.
– Tilintarkastajat ovat tämän järjestelmän ytimessä ja kultaakin kalliimpi osa toimivaa markkinataloutta.
Kaasua talouskasvulle
Valkonen suhtautuu Suomen velkatilanteeseen maltillisesti. Suomi ei ole ensimmäinen maa, joka on ajautunut talouden orastavaan kriisiin. Valkonen puhuu nimenomaan orastavasta kriisistä, koska uskoo, että velkaantuminen on käännettävissä.
– Ollaan semmoisessa pisteessä, että riskinä on täysin hallitsematon velkatilanne. Mutta Suomi ei ole lähelläkään sitä tilannetta vielä nyt. Meillä on aikaa ja mahdollisuus hoitaa tämä suunnitelmallisesti ja itse.
Ainoa keino säilyttää hyvinvointiyhteiskunta ja sen tarjoama mahdollisuuksien tasa-arvo, on pitää taloudesta parempaa huolta.
– Julkinen talous on keskeinen osa meidän yhteiskuntaa, noin 20 % arvonlisästä ja neljäsosa työllisistä. Se on paljon, mutta on hyvä muistaa, että 4/5 taloudesta on kuitenkin yksityistä ja kolmatta sektoria.
Vaikka valtiontaloutta ja julkista taloutta laitetaan kuntoon, yksityinen sektori voi kukoistaa Valkosen mukaan varsin hyvin.
Yritysten toimintaympäristössä on kuitenkin kehittämistä. Valkonen mainitsee esimerkiksi verotuksen, luvituksen, työmarkkinalainsäädännön, työvoiman tarjonnan ja koulutuksen. Joustavuus on kaiken ytimessä: turhaa ja jäykkää sääntelyä on vältettävä.
– Mutta jos katsotaan kansainvälisiä vertailuja, Suomi on edelleen erinomainen paikka menestyä. Ei ole mitään poikkeuksellisen raskaita syitä, miksi täällä yritys ei voisi kasvaa.
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2026 -lehdessä.
