Koronapandemia vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen. Kuntien taloudellinen ahdinko tulee entisestään syvenemään.
Kirjoittaja: Tiina Lind | Kuva: Shutterstock
Kevään 2020 koronapandemiasta seuranneet rajoitus- ja elvytystoimet ovat vaikuttaneet merkittävästi kansantalouteen, julkiseen talouteen ja kuntatalouteen. Pelkästään kevään rajoitus- ja elvytystoimien hintalappu kuntataloudelle on ollut suuri. Tämänhetkinen arvio kustannuksista tai tulomenetyksistä on 1,5 miljardia euroa vuodelle 2020 ja 1,7 miljardia euroa vuodelle 2021. Arvioissa ei ole mukana toisen korona-aallon vaikutuksia.
Kuntien haasteet kasvavat
Valtio on tukitoimillaan rientänyt niin yritysten kuin kuntienkin avuksi. Valtion jo päättämät tuet kirjataan kunnissa kokonaisuudessaan vuodelle 2020, joten kuluva vuosi tulee näyttämään todellisuutta paremmalta ja taloudellinen ahdinko alkaa näkymään tosiasiallisesti vasta vuodesta 2021 eteenpäin.
Ison osan menojen lisäyksestä tai tulojen vähentymisestä kantavat ne kaupungit, jotka ovat viime vuosina investoineet paljon pitkälti velkarahoituksella taatakseen palvelujen saatavuuden kuntalaisille. Suurin osa kunnista on ollut jo ennen koronaa huonossa taloudellisessa tilanteessa. Koska korona kurittaa kuntia entisestään, ollaan muun muassa kuntalakiin esittämässä väliaikaisia koronasta johtuvia muutoksia.
Ehdotuksen mukaan kunta voisi hakea valtiovarainministeriöltä alijäämän kattamiskaudelle pidennystä, jos se ei koronasta aiheutuvista taloudellisista vaikeuksista johtuen pystyisi kattamaan taseeseen kertynyttä alijäämää laissa säädetyssä määräajassa.
Soteuudistus koskee myös kuntataloutta
Kuntien tilanteeseen tulee vaikuttamaan myös sote- ja maakuntauudistus. Uudistus toisi osalle kunnista helpotusta. Erityisesti pienet kunnat, joilla on ollut vaikeuksia itsenäisesti järjestää kuntalaisten sotepalveluja, hyötyisivät uudistuksesta.
Isoilta kaupungeilta ja kasvukeskuksilta uudistus siirtäisi noin puolet toiminnoista, tuloista ja menoista maakuntien vastuulle. Samalla kaupunkien ja kasvukeskusten kannettavaksi jäisi kuitenkin suhteettoman suuri velkataakka ja hallinnollinen organisaatio.
Sote- ja maakuntauudistus voi siten lisätä yhteiskunnan taloudellista ahdinkoa. Uudistuksessa on toki nähtävissä myös mahdollisuuksia, mutta uudistuksen jatkoa tulisi suunnitella yhteistyössä kuntien kanssa siten, että ratkaisu olisi kokonaisuudessaan järkevä.
Kuntapäättäjiltä kysytään nyt yhteistä tahtotilaa
Kunnilla on tärkeä rooli muun muassa terveydenhuollossa, koulutuksessa, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja infrastruktuurin ylläpidossa ja kehittämisessä. Yksi keskeinen kuntien tehtävä on alueen elinvoimaisuudesta huolehtiminen.
Digitalisaation hyödyntämiseksi, kustannusten karsimiseksi ja tulojen lisäämiseksi on vielä paljon tehtävissä. Kuntapäättäjiltä kysytäänkin yhteistä tahtotilaa. Kunnan luottamustoimissa pitää keskittyä kunnan taloudellisen tilanteen parantamiseksi tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon.
Useimmat kunnat ovat siinä tilanteessa, että niin sanotut löysät on jo karsittu pois. Menojen vähentämiseen tai kustannusten hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet ovat raskaita ja vaativat päätöksentekijöiltä yhteen hiileen puhaltamista.
Julkistalouden velan, joko valtion velan ja sen myötä esimerkiksi kuntien valtionosuuksien tai -tukien tai kuntien velan kasvattaminen ei ole kestävä ratkaisu. Jos kunta haluaa olla taloudellisesti itsenäinen toimija, on velka myös pystyttävä maksamaan pois.
Kunnat ovat olleet tärkeitä toimijoita kansantalouden laskusuhdanteissa. Kuntien pitkäjänteisellä toiminnan kehittämisellä ja taloudenpidolla, kuten kunnallisveron maltillisilla korotuksilla ja oikein ajoitetuilla investoinneilla, on Suomi laskusuhdanteiden jälkeen saatu uuteen kukoistukseen. Myös nyt kuntatalous täytyy saada jaloilleen turvaamaan meidän kaikkien − ja erityisesti meidän lastemme − tulevaisuutta.
Vaikutukset tilintarkastukseen
Koronan vaikutusten arvioimiseksi kuntien tilintarkastajat tekevät entistä tiiviimpää ja tarkempaa talouden toteumalukujen seurantaa. Samoin tilintarkastajat seuraavat, miten hyvin luottamuselimet ja kuntien ylin johto sitoutuvat talouden tervehdyttämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Kuntien tilintarkastajat ovat hyvin perillä tarkastamiensa kuntien taloudesta, taloudellisesta kantokyvystä ja kuntaa uhkaavista haasteista. Tilintarkastaja onkin hyvä keskustelukumppani ja sparraaja kunnan luottamuselimille ja johdolle. Tilintarkastaja perustaa kantansa faktoihin ja varmennettuun tietoon, joten hän pystyy rakentavasti haastamaan arvioita kunnan tulevasta kehityksestä ja talouden kestävyydestä.
− Tiina Lind, JHT, KHT, toimii partnerina BDO Oy:lla
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 2/2020 -lehdessä.
Julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa -suositus on päivitetty
Suomen Tilintarkastajat ry on päivittänyt Julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa -suosituksen. Päivityksessä on huomioitu vuoden 2016 alussa uudistuneiden tilintarkastuslain ja julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta annetun lain (JHTL) tuomat muutostarpeet. Suositukseen tulleet muutokset ovat olleet ovat pääosin teknisiä.
Tilintarkastus perustuu lainsäädäntöön, tilintarkastusalan ohjeisiin ja standardeihin sekä tilintarkastusalan hyviin käytäntöihin eli niin sanottuun hyvään tilintarkastustapaan. Näistä käytetään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain mukaisissa tilintarkastuksissa nimitystä julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa.
Suosituksen tarkoituksena on määrittää JHTL:n tarkoittamaa julkishallinnon hyvää tilintarkastustapaa. Oma suositus julkishallinnon hyvästä tilintarkastustavasta on tarpeen, koska julkishallinnon toiminta poikkeaa merkittävästi yritystoiminnasta. Tilintarkastajan tulee huomioida julkishallinnon erityispiirteet tilintarkastuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tarkastuksen tulosten raportoinnissa.
Julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa -suositus on kaikkien saatavilla Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilla. Tutustu suositukseen >
