Tarkastelin kandidaatintutkielmassani Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointia ja sen ulkoista varmentamista. Tässä blogikirjoituksessa kerron hieman tutkielmastani ja siinä tekemistäni havainnoista.
Kirjoittaja: Emma Niitynperä | Kuva: Emma Niitynperä
Tutkielman taustaa
Yhteiskuntavastuuraportointi ja sen ulkoinen varmentaminen ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia aiheita. Muun muassa kasvava huoli ilmastonmuutoksesta on saanut ihmiset kiinnittämään entistä enemmän huomiota yritysten toimintaan. Tämän seurauksena yrityksiin kohdistuu enemmän ulkoista painetta toimia vastuullisesti. Yhteiskuntavastuuraportoinnin avulla yritys voi kertoa, miten se on suoriutunut omista yhteiskuntavastuutavoitteistaan.
Yhteiskuntavastuuraportointiin liittyy hyvin vähän pakottavaa lainsäädäntöä. Siihen ei ole myöskään kehittynyt yhtenäisiä raportointitapoja, joten ulkoinen varmentaminen on hyvä keino osoittaa raportoinnin laatu ja luotettavuus. Ulkoinen varmentaminen on vähitellen lisääntynyt Suomessa ja sama kehitys todennäköisesti jatkuu. Tämän vuoksi oli mielestäni ajankohtaista tutkia yhteiskuntavastuuraportointia ja sen ulkoisen varmentamisen nykytilaa.
Tutkimuksessani oli mukana 124 Helsingin pörssissä vuonna 2019 listattua yhtiötä. Näistä 112 eli noin 90 % raportoi jollain tavalla yhteiskuntavastuustaan. Ulkoisen varmennuksen raportteja löytyi 26. Hyvin suuri osa Helsingin pörssissä listatuista yhtiöistä raportoi siis yhteiskuntavastuustaan. Sen sijaan raporttien ulkoinen varmentaminen on Suomessa ainakin vielä toistaiseksi melko vähäistä.
Ulkoinen varmentaminen
Ulkoinen varmentaminen on prosessi, jossa muun muassa todennetaan yhteiskuntavastuuraportoinnin tiedot. Siinä käydään myös läpi yhteiskuntavastuuseen liittyvien johtamisjärjestelmien ja hallintokäytäntöjen toimivuus. Ulkoisen varmennuksen voi suorittaa siihen pätevä henkilö.
Muun muassa suuret tilintarkastusyhtiöt suorittavat yhteiskuntavastuuraporttien ulkoisia varmennuksia. Lisäksi on syntynyt palveluntarjoajia, jotka ovat erikoistuneet yhteiskuntavastuuraportointiin ja siihen liittyviin varmennuspalveluihin. Raportoivan yrityksen toimialasta riippuen varmennuksen tarjoaja voi olla myös esimerkiksi insinööritoimisto.
Ulkoisen varmennuksen tarjoajat
Tutkielmassani halusin muun muassa selvittää, miten ulkoisen varmennuksen tarjoajien markkinatilanne on muuttunut Suomessa vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2011 suurin osa ulkoisista varmennuksista oli suurten tilintarkastusyhteisöjen suorittamia. Näiden joukosta kaksi yhtiötä vaikuttivat hallitsevan markkinoita.
Terveen kilpailun ja varmennuspalveluiden kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että alalla olisi mahdollisimman paljon toimijoita. Lisäksi olisi hyvä, että varmennukset jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri toimijoiden kesken. Tutkimani otoksen perusteella vaikuttaa siltä, että tässä suhteessa on menty oikeaan suuntaan.
Enemmistö ulkoisista varmennuksista on kyllä edelleen tilintarkastusyhteisöjen suorittamia. Markkinatilanne on kuitenkin tasoittunut jonkin verran. Markkinajohtajan osuus ulkoisista varmennuksista on pienentynyt ja muiden toimijoiden osalta tarkastukset jakautuvat tasaisemmin.
Toivottavaa olisi, että markkinatilanne pysyisi jatkossakin tasaisena ja ulkoisten varmennusten määrä Suomessa lisääntyisi. Tällöin yhteiskuntavastuuraportoinnin luotettavuus lisääntyisi ja vertailtavuus paranisi.
Emma Niitynperälle myönnettiin opiskelija-apuraha kandidaatintutkielmastaan vuonna 2021. Emma opiskelee Turun yliopistossa.
Jaamme vuosittain apurahoja tilintarkastusalan opiskelijoille
Suomen Tilintarkastajat ry tukee tilintarkastusalan koulutusta ja tutkimusta myöntämällä apurahoja korkeakouluopiskelijoille. Apurahan hakija voi olla pro gradu -tutkielman tai opinnäytetyön tekijä, vastavalmistunut tai jatko-opiskelija.
Apuraha on luonteeltaan kannustinapuraha, joka voidaan myöntää koulutukseen tai tutkimustoimintaan. Apurahat jaetaan hakemusten perusteella. Seuraava apurahahaku käynnistyy keväällä 2022.
