Euroopan komission ehdottaman lakisääteisen kestävyysraportoinnin odotetaan tulevan voimaan jo tilikaudelle 2023. Ehdotus sisältää merkittäviä uudistuksia kaikille ja tiukan aikataulun vuoksi valmistautuminen kannattaa aloittaa välittömästi.
Kirjoittaja: Hanna Silvola | Kuva: Meeri Utti
Suomalaiset edelläkävijäyritykset raportoivat jo nyt paljon tietoja liiketoiminnan ESG-tekijöistä, eli ympäristövaikutuksista, sosiaalisista asioista ja hallintotavasta. Ehdotus sisältää kuitenkin merkittäviä uudistuksia kaikille ja erityisesti niille yrityksille, jotka eivät ole julkisesti kertoneet kestävyysvaikutuksistaan.
Miksi on tärkeää, että kestävyysraportointi on varmennettu?
Kestävyysraportointia koskeva uudistus on merkittävä askel kohti standardoidumpaa kestävyysraportointia. Tällä hetkellä yritysten kestävyysraportoinnin taso ja laajuus vaihtelevat eri yritysten välillä hyvin paljon, jolloin vertailtavuus on hankalaa. Lisäksi vapaaehtoisten raportointiviitekehysten ja vastuullisuussitoumusten valikoima on laaja. Kestävyystietojen varmennus on kansainvälisesti verrattain vähäistä.
Miten näet, että tilintarkastajien varmentaminen tuo lisäarvoa yrityksen toimintaan?
Hyvä raportointi on vertailukelpoista ja läpinäkyvää. Tulevassa lainsäädännössä ulkopuolinen riippumaton varmennus on ESG-tiedon luotettavuuden edellytys, erityisesti tilanteessa, jossa ESG tietoja käytetään merkittävissä taloudellisissa päätöksissä, kuten sijoitus- ja lainapäätöksissä, toimitusketjun arvioinnissa tai johdon palkitsemisessa.
Mitkä asiat yritysten pitää ottaa tässä vaiheessa haltuun?
Komission lopullista päätöstä ja tarkempia standardeja odotellessa yritysten kannattaa valmistella systemaattista raportointiprosessia ja mittaamisen metodologiaa, varsinkin jos aikaisempi kestävyysraportoinnin kokemus on vähäistä. Pidempään raportoinneilla yrityksilläkin on kehitettävää datan keruujärjestelmien parissa, raportin digitalisoinnissa ja varmennuksessa.
Mitä haluaisit viestittää yrityksille?
Uudessa kestävyysraportoinnissa odotetaan kestävyystavoitteiden julkaisemista, joten viimeistään nyt on johtoryhmän aika alkaa miettiä nämä tavoitteet. Jos hallitus ei vielä ole herännyt kestävyyskysymysten äärelle, on aika ottaa asioista selvää ja päivittää myös ylimmän johdon osaaminen. Nähdäkseni pelkkä raportointipakko on kuluerä, mutta hyvin implementoituna investointina muutoksesta voi saada hyötyä liiketoiminnan strategiseen seurantaan. Uudistuksen aikataulu on tiukka, joten valmistautuminen kannattaa aloittaa välittömästi.
KTT Hanna Silvola tutkii ja opettaa vastuullista sijoittamista Hankenilla ja liikkeenjohdon koulutusohjelmissa. Silvolan tutkimusalueisiin kuuluvat yritysvastuun mittaaminen, raportointi, varmentaminen ja tulkinta osana taloudellista informaatiota ja päätöksentekoa.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2022 -lehdessä.
