Artikkeli on julkaistu alunperin Profiitti – Talous & tilintarkastus -lehdessä 1/2018.
Hallinnon ja lähipiiritapahtumien tarkastus on tärkeä osa säätiöiden tilintarkastusta.
Tilintarkastajan on säätiölain mukaan annettava tilintarkastuskertomuksessaan lausunto siitä,
- onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi ja
- onko säätiön toimielinten jäsenille suoritettuja palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina.
Mihin tilintarkastajat kiinnittävät huomiota säätiöiden tilintarkastuksessa? Haastattelimme KHT Heidi Vierrosta (KPMG), KHT Johanna Hildeniä (Nexia) ja KHT Johanna Winqvist-Ilkkaa (EY).
Mihin tilintarkastaja kiinnittää huomiota, kun hän tarkastaa
1. säätiön toiminnan tarkoituksen toteutumista?
Säätiön toiminnan tarkoitus on määritelty säännöissä. Varainhankinta ei saisi muodostua pääasialliseksi toiminnaksi, vaan se ainoastaan tukee toiminnan tarkoituksen toteuttamista. Tilintarkastaja vertaa säännöissä määrättyä tarkoitusta ja toimintaa toteutuneeseen toimintaan. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta hän varmistuu siitä, että säätiö on antanut oikeat ja riittävät tiedot siitä, miten se on toteuttanut tarkoitustaan. Olennaisista poikkeamista toiminnan ja sääntöjen välillä raportoidaan tilintarkastuskertomuksessa.
2. säätiön lähipiiriä ja lähipiiritapahtumia?
Säätiön on tunnistettava oma lähipiirinsä ja kerrottava lähipiiritapahtumista tilinpäätöksessä. Tilintarkastaja tarkastaa, että lähipiirisuhteet ja -toimet on tunnistettu, ja että niistä on raportoitu tilinpäätöksessä asianmukaisesti. Lähipiiritapahtumiin kiinnitetään muutenkin huomiota tilintarkastuksen aikana.
Kun säätiön toiminta-alue on kapea, voi lähipiirin huomioiminen olla haasteellista. Esimerkiksi apurahan hakija voi kuulua lähipiiriin tai olla mukana säätiön hallituksessa. Apurahan myöntäminen lähipiirille ei sinänsä ei ole kiellettyä, mutta tällaisen hakijan pitäisi jäävätä itsensä päätöksenteosta. Lisäksi tulee noudattaa samoja periaatteita kuin jos apurahoja jaettaisiin ulkopuoliselle taholle. On tärkeää, että kaikki lähipiiriin liittyvät päätökset dokumentoidaan huolellisesti ja asiat esitetään avoimesti tilinpäätöksessä.
3. säätiön maksamien palkkioiden tavanomaisuutta?
Säätiön toimielimilleen maksamien palkkioiden tulisi säätiölain mukaan olla tavanomaisia. Tavanomaisuuden arvioiminen on haasteellista sekä säätiöille itselleen, että tilintarkastajille ja säätiövalvonnalle. Säätiön tarpeet sanelevat, millaista osaamista se tarvitsee ja millainen hinta osaamisesta on perusteltua maksaa. Palkkioiden tavanomaisuuden arviointi on ensisijaisesti säätiön johdon tehtävä, ja sen pitäisi dokumentoida tekemänsä arviot ja päätökset.
Tilintarkastaja ottaa omassa arvioinnissaan huomioon muun muassa säätiön
- koon ja toiminnan laajuuden
- hallituksen roolin ja tehtävät (esim. jaetaanko apurahoja)
- hallituksen kokoontumisten määrän ja kokouksiin valmistautumisen vaatiman taustatyön määrän, sekä
- hallitukselta ja johdolta tarvittavan osaamistason.
Arvioimiseen ei ole peukalosääntöjä, joten kokemus muista säätiöistä on tilintarkastajalle hyödyksi.
