Helsingin pörssin yritykset alkavat tällä viikolla julkistaa menneen kauden tilinpäätöksiään ja toimintakertomuksiaan. Mitä merkitystä tilinpäätöksellä oikein on yrityksen toiminnasta kiinnostuneille?
Kirjoittaja: Tuula Minkkinen
Tilinpäätös on tärkein julkinen asiakirja, jonka yritys antaa taloudestaan ulkopuolisille sidosryhmille. Laissa on määritelty tilinpäätöksen sisältö, ja lisäksi sen laadintaan liittyy muutamia yleisiä periaatteita.
Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Laadinnassa huomioidaan kuitenkin olennaisuusperiaate ja yrityksen toiminnan laatu ja laajuus: mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä enemmän vaatimuksia myös sen tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin kohdistuu.
Olennaisuutta taas arvioidaan tilinpäätöksen käyttäjän tekemien päätösten kautta. Tilinpäätöksessä esitettävä seikka on olennainen silloin, kun sen jättäminen pois tai esittäminen väärin voisi vaikuttaa tilinpäätöksen käyttäjän tämän tiedon valossa tekemiin päätöksiin.
Tilinpäätöksen laatiminen on paitsi yritysten lakisääteinen velvollisuus, siitä on myös hyötyä monelle taholle. Yrityksillä on moni sidosryhmiä, jotka voivat saada yritysten tilinpäätöksistä hyödyllistä tietoa, kun he vertailevat yritysten mennyttä ja tulevaa tuloksentekokykyä, investointeja ja varallisuusasemaa keskenään.
Sijoittajan kannattaa perehtyä yrityksen tilinpäätökseen, kun hän tekee arviotaan ja johtopäätöstään siitä, onko kohdeyhtiö hyvä sijoituskohde: ostaako, myydäkö vai eikö tehdä mitään. Median taas kannattaa perehtyä tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen erityisesti silloin, kun halutaan syventää tietoa yrityksestä. Tilinpäätöksestä saa kattavan käsityksen tekijöistä, jotka ovat johtaneet yrityksen kerryttämään tulokseen ja taloudelliseen asemaan kyseisellä tilikaudella, toiminnan kehityksestä ja myös tulevaisuudenodotuksista.
Tuloslaskelma, tase ja muut perustiedot
Tilinpäätösestä voi yrityksen tuloslaskelman ja taseen lisäksi nähdä monia muitakin asioita. Liitetiedoissa esitetään lukuja tarkemmalla tasolla, ja rahoituslaskelma taas kertoo sen, miten yrityksen liiketoiminnasta kerryttämät rahat ovat riittäneet investointeihin ja voiton jakamiseen omistajille, vai onko tarvittu velkarahaa toiminnan pyörittämiseen.
Kun tuloslaskelmaan ja taseeseen vaikuttavat erilaiset arvostamiseen ja jaksottamiseen liittyvät säännökset ja valittu tilinpäätössäännöstö, rahoituslaskelmassa näillä ei ole merkitystä, vaan siinä esitetään puhtaasti yrityksen saamat ja sen maksamat rahamäärät. Yrityksen tilikauden tulos voi olla tappiollinen, mutta sen liiketoiminnan kerryttämä rahavirta voi siitä huolimatta olla reilustikin positiivinen.
Pelkkä tilinpäätöksen yksittäisten osien lukeminen ei kuitenkaan riitä silloin, kun yrityksen toiminnan kehittymistä halutaan ymmärtää syvällisemmin. Tarvitaan kykyä yhdistellä ja tulkita tilinpäätöksessä esitettyjä tietoja.
Analysoinnin kannalta kannattaa ymmärtää perusperiaatteet tilinpäätöksen laadinnasta sekä muutamia merkityksellisiä tietolähteitä, joita ainakin kannattaa tutkia. Yksittäisen yhtiön tilinpäätöstä kannattaa lisäksi vertailla muihin saman alan yrityksiin, ja vertailu myös yrityksen edellisen vuoden tilinpäätökseen voi antaa arvokasta tietoa mm. siitä, millä tavalla yrityksen johdon tekemät arviot ja ennusteet ovat toteutuneet ja miten yrityksen toiminta on kehittynyt.
Tilinpäätöksen laatiminen ja sisältövaatimukset ovat standardisoituja, mutta näihin liittyy kuitenkin myös liikkumavaraa. Erilaiset valinnan mahdollisuudet heikentävät vertailukelpoisuutta yritysten välillä. Saman yrityksen eri tilikausien välillä tehtävään vertailuun ne eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti vaikuta, koska yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin kuuluu johdonmukaisuuden vaatimus: valittua menettelytapaa on sovellettava tilikaudesta toiseen, ja mahdolliset perustellut muutokset on esitettävä liitetiedoissa.
Toimintakertomuksesta lisätietoja
Varsinaiseen tilinpäätökseen liitetään myös toimintakertomus, jonka tarkoituksena on antaa lisätietoja ja selventää tilinpäätöksessä esitettyjä tietoja. Tämän lisäksi toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja mm. toiminnan kehittymisestä päättyneellä tilikaudella ja myös tilikauden päättymisen jälkeen ennen tilinpäätöksen hyväksymistä, siinä on arvioitava toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ja tehtävä arvio myös tulevasta kehityksestä.
Toimintakertomus siis suuntautuu myös tulevaisuuteen ja antaa tietoja yrityksen mahdollisen tulevan toiminnan arvioimiseksi, ja on sen vuoksi merkityksellinen tietolähde sidosryhmille, erityisesti sijoittajille, varsinaisen tilinpäätöksen lisäksi.
Vaikka toimintakertomus onkin laissa tietyn kriteeristön mukaisilta yrityksiltä vaadittu asiakirja, se sisältää kuitenkin paljon vapaamuotoisesti esitettävää tietoa, eikä siihen kohdistu myöskään samanlaista tilintarkastajan varmennusta kuin tilinpäätökseen kohdistuu. Tämä on tilinpäätöksen lukijankin hyvä muistaa, vaikkakin pörssiyhtiöiden toimintakertomuksiin liittyvän erityisen korkean yleisen intressin vuoksi niissä esitettyihin tietoihin voikin suhtautua luottavaisesti. Kaikkiin tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin sisältyy kuitenkin epävarmuutta, joka tulee huomioida tilinpäätösanalyyseissakin.
Tiedotteesta yleiskuva
Pörssiyhtiöt julkaisevat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi myös tilinpäätöstiedotteen. Tilinpäätöstiedotteen sisällöstä ei suoraan säädellä laissa, kuten tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osalta, vaan siihen liittyvät vaatimukset on esitetty Helsingin pörssin säännöissä. Niiden mukaan tilinpäätöstiedotteen tulee sisältää vastaavat tiedot kuin puolivuotiskatsauksessakin, ja lisäksi muutamia muita tietoja. Puolivuotiskatsauksen sisällöstä taas säädellään arvopaperimarkkinalaissa.
Tilinpäätöstiedotteeseen liittyy samantyyppisiä vaatimuksia kuin varsinaiseen tilinpäätökseenkin: sen on annettava oikea ja riittävä kuva yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, ja sen laadinnassa on noudatettava samoja kirjaamiseen ja arvostamiseen liittyviä periaatteita kuin tilinpäätöksessäkin.
Tilinpäätöstiedote on yleinen kuvaus yrityksen toiminnasta ja sen kehittymisestä kyseisellä tilikaudella. Se on ikään kuin tiivistys tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa esitetyistä laajoista tiedoista.
Tilinpäätöstiedotteesta saa usein varsin hyvän kuvan varsinkin menneestä tilikaudesta. Sanallisten selvitysten (ns. selostusosan) lisäksi tiedote sisältää myös ns. taulukko-osan, jossa esitetään keskeisimpiä tilinpäätökseen sisältyviä lukuja, myös joitakin tunnuslukuja.
Tilinpäätöstiedotteeseen perehtyminen on usein riittävää median tarpeisiin. Erityisesti tulevaisuuteen liittyvien tietojen ja arvioiden sekä laajempien riskien ja epävarmuustekijöiden osalta toimittajienkin kannattaa perehtyä myös tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa esitettyihin tietoihin.
Tunnuslukujen avulla vertailutietoa
Kun yritysten tilinpäätöksiä halutaan vertailla keskenään, käyttökelpoinen työväline ovat tunnusluvut: pelkän numeerisen tilikauden tuloksen vertailu eri yritysten välillä ei kerro paljonkaan, mutta tulos suhteutettuna liikevaihtoon tai liikevoittoon kertoo jo paljon enemmän yrityksen kannattavuudesta ja tuloksentekokyvystä, myös suhteessa saman yrityksen aikaisempiin tilikausiin. Näin myös eri kokoisia yrityksiä on helpompi vertailla keskenään, mikä on ainakin sijoittajille usein tarpeellista.
Tunnuslukuja voi laskea tilinpäätöksessä esitettyjen lukujen perusteella, mutta yritysten tulee esittää niitä myös itse toimintakertomuksessaan. Tunnusluvuista yksi keskeisimmistä on vakavaraisuus, eli yrityksen kyky suoriutua velvoitteistaan pitkällä tähtäimellä. Mitä vakavaraisempi yritys on, eli mitä enemmän sillä on omaa pääomaa suhteessa vieraaseen pääomaan, sitä paremmin se pystyy selviytymään esimerkiksi tulevista kysynnän laskuista ja mahdollisista tappioista – myös lyhyemmällä tähtäimellä.
Vakavaraisuus vaikuttaa myös mahdollisuuteen saada vieraan pääoman rahoitusta, sekä tämän rahoituksen hintaan. Näillä tekijöillä taas voi olla vaikutusta yrityksen mahdollisuuksiin tehdä tulevaisuudessa investointeja. Yleisellä tasolla siis sijoittajan näkökulmasta vakavaraisuuden voi liittää arvioon siitä, millainen kokonaisriski sijoitukseen liittyy.
Vakavaraisuuteen liittyviä tunnuslukuja on useita, ja niitä tulkittaessa täytyy tuntea laskentakaava sen ymmärtämiseksi, mitä tunnusluku ja sen vaihtelut tarkoittavat yhtiön toiminnan kannalta. Tunnuslukuja tulkittaessa tulee myös ymmärtää yrityksen toimialan vaikutus siihen, mikä on sen tavoittelema ja sille toimiva tunnusluvun taso. Esimerkiksi vakavaraisuuden osalta kiinteistösijoittamiseen liittyvät yritykset ovat tyypillisesti sellaisia, joilla rahoitus perustuu enemmän vieraaseen kuin omaan pääomaan.
Toimialasta huolimatta sijoittajan kannattaa analysoida useampia tunnuslukuja päätelmien tekemiseksi, vakavaraisuuden lisäksi keskeinen tunnusluku voi olla esimerkiksi likviditeetti, eli yrityksen kyky suoriutua maksuista lyhyellä tähtäimellä joko kassavaroillaan tai myymällä omaisuuttaan. Jos yritys on hyvin likvidi, sillä on hyvät edellytykset kasvaa ja investoida, vaikka sen vakavaraisuus olisi heikompikin.
Ylipäänsä tilinpäätöksiä analysoitaessa puhtaita numeerisia lukuja tärkeämpiä ovat kuitenkin niissä tapahtuneet muutokset, myös tunnuslukujen muutokset. Tuloslaskelmaa ja tasetta tärkeämpiä informaatiolähteitä voivat usein olla liitetiedot, mutta myös rahoituslaskelma ja toimintakertomus, joista saa tärkeää tietoa tarkemman analyysin pohjaksi.
