Tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi. Onko kyse yhdestä mitättömän pikku pykälän pikku muutoksesta, joka voitaisiin tehdä suuremmitta mutinoitta vai onko kyse jostain merkityksellisemmästä, josta pitää nostaa haloo? Kallistuu vahvasti jälkimmäiseen.
Kirjoittaja: Jarkko Raitio | Kuva: Aki Rask
HE-luonnos tilintarkastusrajojen korottamiseksi
HE-luonnosta koskeva lausuntoaika päättyi 3.10.2018. HE-luonnosta ja sen varhaisempia työryhmävaiheita koskevat lausunnot ja yhteenvedot ovat luettavissa valtioneuvoston hankesivuilta.
Enemmistö lausujista ilmaisi kantansa selkeästi. Eli kannattaako lausuja ehdotettua tilintarkastusrajojen nostoa vai ei. Osa lausunnonantajista puolestaan jätti kantansa joko kokonaan tai hieman auki. Tekstistä saattoi tällöinkin olla luettavissa hyväksyvää tai kielteistä suhtautumista rajojen nostoon. Oma lukunsa lausujista on myös ”ei lausuttavaa”-lausujat.
Mitä tilintarkastusrajojen nostaminen tarkoittaisi?
Muutoksen kohteena olevassa tilintarkastuslain pykälässä säännellään yhteisöjen eli esimerkiksi osakeyhtiöiden yleisestä tilintarkastusvelvollisuudesta. Suomessa yhteisöt ovat lähtökohtaisesti tilintarkastusvelvollisia. Pienimmät yhteisöt voivat kuitenkin jättää tilintarkastuksen suorittamatta. Tilintarkastajaa ei tarvitse valita, jos yhteisön liikevaihto on alle 200 000 euroa, taseen loppusumma 100 000 euroa ja henkilöstön määrä ei ylitä keskimäärin yli kolmea. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi (HE-luonnos, 22.8.2018) näitä tilintarkastusrajoja ehdotetaan korotettavaksi siten, että liikevaihtoraja nostettaisiin 700 000 euroon, tase 350 000 euroon ja henkilöstö 10:een.
Ehdotettu muutos kohdistuisi osakeyhtiöihin, avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin. Tilintarkastusvelvollisten yritysten määrä romahtaisi 63 000 yrityksestä 26 000 yritykseen. Pudotuksen ollessa lähes 60 prosenttia ei liene kyse mistään vähäpätöisestä pikkumuutoksesta. Siksi se haloo!
Mistä HE-luonnokseen tultiin? Kuka lausui keväällä ja mitä?
HE-luonnos pohjautuu tilintarkastusrajojen korottamisen osalta 16.1.2018 julkaistuun työryhmämietintöön, jossa ehdotettiin täysin samoja raja-arvoja kuin nyt HE-luonnoksessa. Jo tuolloin työryhmäehdotus tilintarkastusrajojen nostamisesta sai lausunnonantajilta voimakasta vastustusta. Keväällä ehdotusta vastustivat tai esittivät epäilynsä ehdotuksesta lausunnoillaan muun muassa valtiovarainministeriö, verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö, sisäministeriö, Finanssiala ry, Suomen Asianajajaliitto, Suomen Asiakastieto Oy, Yritystutkimus ry, Finnvera Oyj, Suomen Tilintarkastajat ry sekä useat yksittäiset tilintarkastusyhteisöt. Keskeistä lausunnoissa ei ollut pelkästään se, että ilmaistiin mielipide asiasta, vaan että niissä esitettiin perustelut esitetylle kannalle, eli miksi tilintarkastusrajoja ei tulisi nostaa.
Mietinnön ehdotuksen mukaista mieltä olevien tehtävä olikin toisenlainen. Työryhmän mukaiseen kantaan pystyi yhtymään, jos se tuntui itselle sopivalta. Onhan yleensä kivempi kannattaa jotain kuin vastustaa.
Mutta siis keväällä ”äänin” 21 vastaan ja 7 puolesta voisi pelin kuvitella olevan selvä: EI JATKOON. Että tilintarkastusrajojen nostamishanke voidaan pysäyttää ja todeta, että istutaanpa alas ja pohditaan jotain muuta kulmaa. Mutta kun ei, niin ei.
Norminpurun hengessä
Tilintarkastusrajahanke pomppasi esille myös 2018 kevään kehysriihessä tai ainakin sen alaviitteissä. Norminpurun hengessä tilintarkastusrajojen korottaminen nähtiin hyvänä hankkeena keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Ministeriöillä on tietenkin paineita saavuttaa omat sisäiset tavoitteensa, mutta työryhmämuistion saaman laadullisesti ja määrällisesti ylivertaisen vastustuksen jälkeen hankkeen jatko yllätti.
Eihän TEM voi tämän palautteen jälkeen esittää samoja rajoja kuin työryhmän muistiossa. Pakko niiden on tulla vastaan. Jotain kompromissia! Ei ne vaan voi.
No, näköjään voivat. Kertoivat sen kyllä hienosti ennakkoon, ettei tarvinnut sentään odottaa HE-luonnokseen saakka. Siitä pisteet. Mutta silti yllätti.
Lausunnot HE-luonnoksesta eli Tilanne nyt!
Enemmistö HE-luonnoksesta lausunnon antaneista vastustaa tilintarkastusrajojen nostamista. Tilintarkastusrajojen korottamisesta vastustajien määrä ja laatu (jos ilmaisu sallitaan) on kasvanut entisestään.
Tilintarkastusrajojen korottamista vastustivat tai siitä esittivät epäilynsä muun muassa valtiovarainministeriö, verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö, sisäministeriö, Poliisihallitus, Finanssiala ry, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Tilintarkastajat ry
Monessa lausunnossa tilintarkastusvelvollisuuden kaventaminen nähtiin suurena muutoksena, jonka vaikutuksia ei ole arvioitu. Tilintarkastuksella nähtiin HE-luonnoksessa esitettyä monipuolisempi rooli yhteiskunnassa. Monissa lausunnoissa tuotiin esiin myös tilintarkastusta kevyempien, mutta tilintarkastajan tekemien tarkastusvaihtoehtojen selvittäminen.
Mitä vaihtoehtoja nyt on tarjolla?
Kun lakihanke on edennyt HE-luonnosvaiheeseen, se on jo pitkällä. Se ei kuitenkaan ole vielä niin pitkällä, etteikö sille voisi vielä tehdä jotain. Vaihtoehtoja ovat:
1. Keskeytys
On mahdollista todeta, että ollaan vasta HE-luonnosvaiheessa. Hanke voitaisiin siis vetää pois niin, että esitystä ei viedä koskaan eduskuntaan. Lausuntokierroksella annetun palautteen perusteella tätä ratkaisua voidaan pitää täysin perusteltuna ja ymmärrettävänä. Kaikki osapuolet nukkuisivat varmasti yönsä hyvin ja levollisin mielin.
2. Kompromissi
Tälläkin lausuntokierroksella annettu palaute kertoo, että hanketta vastustetaan enemmän kuin sitä kannatetaan. Kun on kerran kuultu, niin hyviin tapoihin kuuluu, että myös kuunnellaan. Jos on olemassa jokin syy, miksi tämä lakiesitys pitää vielä maaliin, niin palautteen perusteella ja ennen esityksen viemistä eduskuntaan olisi kohteliasta tehdä vähintäänkin vastaehdotus.
Mikä merkitys lausuntokierroksilla on, jos ne eivät vaikuta millään tavalla valmisteluun, lopulta annettavaan esitykseen ja lopputulokseen?
– Jarkko Raitio, asiantuntija, Suomen Tilintarkastajat ry
Tilintarkastus ‒ taakka vai etu? Katso striimaus tilaisuudestamme 26.4.2018 tästä >
