Kirjoittaja: Sanna Alakare | Kuva: Terhi Mattila-Viljamaa
Uudet raportit varmistavat, että sidosryhmät saavat yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisuuden tasosta, kuten sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja hallinnollisista toimista. Kestävyysraportti nousee merkitykseltään tilinpäätöksen rinnalle, ja sen luotettavuuden varmistamisessa hallituksilla ja tilintarkastajilla on keskeinen rooli.
Kestävyysraportointivelvollisten yritysten joukko kasvaa vaiheittain, ja ensimmäisessä aallossa olevien yritysten on parhaillaan valmistauduttava raportoimaan ensi vuodesta alkaen. Seuraavana vuonna raportointivelvoite ulottuu jo kaikkiin listayhtiöihin ja osaan listaamattomistakin yhtiöistä. Asia on siis jo hyvin ajankohtainen monille yrityksille Suomessa.
Yritysten strategia ja hallitukset kestävyystyön ytimessä
Kestävyysraportointidirektiivi painottaa hallituksen ja johdon roolia sekä kestävyyttä osana yrityksen strategiaa. Keskeisenä osana kestävyysraportointia on yhtiön liiketoimintamallin ja -strategian tiivistelmä ja kuvaus toimintaperiaatteista kestävyysasioissa. ESG-asiat nousevat aiempaa voimallisemmin strategiaan ja hallituksen sekä tarkastusvaliokunnan agendalle.
Miten vaikuttaa hallitukseen?
- Kestävyysraportoinnin merkitys nousee tilinpäätöksen tasolle
- Tiedot esitetään osana toimintakertomusta
- Hallitus allekirjoittaa
- Hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan tehtäviin tulee tarkennuksia
Hallituksen tehtävänä on huolehtia, että muun muassa datan kerääminen, raportointiprosessit, järjestelmät, resursointi ja osaaminen ovat riittävällä tasolla. Hallituksella on hyvä olla riittävä osaaminen kestävyysasioista ja luotuna kestävyysasioihin liittyvät kannustinjärjestelmät. Lisäksi on syytä tarkistaa, että asianmukainen huolellisuus on kuvattu kestävyysraportissa, kuten merkittävimmät haittavaikutukset yritykseen, sen liikesuhteisiin ja toimitusketjuun.
Edelläkävijäyrityksillä prosessit ovat hyvin hallussa, mutta monilla haasteena saattaa olla alihankintaketjujen vastuullisuuden varmentaminen.
Julkistettava tilinpäätöksen tahtiin – sisäiset prosessit kannattaa selkeyttää
Direktiivin mukaiset tiedot julkaistaan hallituksen toimintakertomuksissa, ja hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin tilinpäätöksen tapaan. Raportit laaditaan yhtenäisen viitekehyksen mukaan, ja ESG-tiedot on varmennettava. Pörssiyhtiöiden kestävyysraportointia aletaan myös valvoa. Kestävyysraportointia varten tarvitaan selkeä prosessi, joka yhdistää taloudellisen raportoinnin, vastuullisuuden ja sijoittajaviestinnän.
Kyseessä on määrämuotoinen raportointi tilinpäätöksen tapaan – ja prosessit tulee luoda sen mukaisesti. On huomattava, että myös vuosikello kestävyysraportoinnille tulee asettaa samaan aikatauluun tilinpäätösraportoinnin kanssa, koska kestävyysraportti julkistetaan nyt osana toimintakertomusta.
Ulkoinen luotettavuus kasvaa, kun tilintarkastaja varmentaa raportin
Tietojen laadun ja luotettavuuden merkitystä korostaa niiden pakollinen varmentaminen. Kestävyysraportoinnissa käytetyn datan, indikaattoreiden ja muiden laskelmien, esimerkiksi päästölaskelmissa käytettyjen tietojen, tulee olla jäljitettävissä ja laskelmien tarkastettavissa. Kestävyysraportointiin valmistautuessa onkin tärkeää tunnistaa varmennuksen vaikutukset yrityksen sisäisiin prosesseihin ja aikatauluihin.
Tilintarkastaja varmentaa yrityksen kestävyysraportoinnin ja antaa varmennuskertomuksessaan lausunnon siitä, noudatetaanko kestävyysraportissa sen laatimista koskevia vaatimuksia. Uusi lainsäädäntö määrittelee pätevyyskriteerit varmentajille, ja heidän työnsä tulee tilintarkastajien valvontaa vastaavan hyväksynnän ja laadunvarmistuksen piiriin.
Suomessa olemme olleet tässä etujoukoissa. Jo viime vuonna olemme Suomen Tilintarkastajat ry:ssä sertifioineet ensimmäiset tilintarkastajat ja varmennustiimien jäsenet ESG-varmentajiksi heidän suoritettuaan tytäryhtiömme ST-Akatemian järjestämän ESG-valmennuksen. Nyt käynnissä on jo toinen vuosikurssi, ja ESG-varmentajien määrä tuplaantuu loppuvuodesta. Tällä hetkellä viranomaiset eivät vielä ylläpidä pätevyyskriteereihin perustuvaa rekisteriä.
Kestävyysraportointidirektiivin myötä
- Entistä enemmän yrityksiä tulee raportoinnin piiriin
- Kestävyysasiat nousevat yritysten strategian ja hallitustyön ytimeen
- Raportoinnista tulee yhdenmukaista, vertailukelpoista ja luotettavaa
Kestävyysraportin laatimisen perustana on niin sanottu kaksinkertaisen olennaisuuden periaate. Tällä tarkoitetaan kahdensuuntaisia vaikutuksia: yrityksen vaikutukset kestävyysseikkoihin ja kestävyysseikkojen vaikutukset yritykseen.
Hallituksen kannattaa olla kestävyystoimissaan proaktiivinen
Uusi lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi sekä yritysten hallituksiin että tilintarkastajiin. Se vaatii hallituksia olemaan entistä proaktiivisempia ja vastuullisempia. Samalla tilintarkastajien rooli kasvaa, kun heidän tehtävänään on varmistaa kestävyysraportoinnin laatu ja luotettavuus. Kun varmennetuista kestävyysraporteista tulee rutiinia, on myös helppo todentaa sijoittajille ja rahoittajille yrityksen vastuullisuus. Hallituksen roolina on johtaa yrityksen kestävyyttä, joten on hyvä päivittää myös oma osaamisensa kestävyysasioista ajan tasalle.
Ota kestävyysasiat ja niistä raportointi haltuun
Järjestämme maksuttoman tilaisuuden, jossa kerromme tuoreimmat tiedot uusista vaatimuksista ja juuri julkistettavista säännöksistä sekä vinkit kestävyysraportointiin valmistautumiseen. Aamiaistilaisuudessa on tärkeää asiaa kestävyysraportoinnin vaatimuksista tarkastusvaliokuntien jäsenille, talousjohtajille ja tilintarkastajille. Tilaisuus järjestetään Helsingissä 5.10.2023.
Blogi on julkaistu alun perin Directors’ Institute Finlandin (DIF) sivuilla.
Haluamme kehittää suomalaista osaamista kestävyysasioissa ja kestävyysraportoinnissa tilintarkastajien ohella myös yritysten johdolle ja raportoinnin asiantuntijoille. Syvällisempää oppia kestävyysasioista on siten helposti saatavilla.
