Pro gradu: Julkishallinnon tilintarkastuksen laadun kehittäminen tilintarkastusvalvonnan näkökulmasta

Kirjoittaja ja kuva: Essi Koivisto

PRH:n tilintarkastusvalvonnan julkaiseman tilintarkastajien laaduntarkastuksia käsittelevän vuosiraportin mukaan kahdestatoista laaduntarkastuksessa olleesta julkishallinnon tilintarkastajasta vain kaksi sai ulkoiselta laadunvalvojalta hyväksytyn tuloksen vuonna 2022. Selvitin pro gradu tutkielmassani, millaisiin tilintarkastuksen osa-alueisiin laadunvalvoja on kiinnittänyt ratkaisupäätöksissään huomiota ja miten julkishallinnon tilintarkastuksen laatua tulisi laadunvalvojan näkökulmasta kehittää.

Tutkielmani aineistoksi sain PRH:lta kaikki vuosina 2019–2022 julkishallinnon tilintarkastajille annetut laaduntarkastusten ratkaisupäätökset. Ratkaisupäätöksiä oli yhteensä 36, joista kahdeksan sisältöä oli mahdollista analysoida tarkemmin tutkimuksen tutkimuskysymysten näkökulmasta. Aineiston analysoinnin perusteella voitiin todeta, että laaduntarkastuksissa on kiinnitetty huomioita jokaiseen kuntalain (410/2015) 123 § määrittämään kunnan tilintarkastajan tehtävään. Lähes kaikissa havainnoissa korostui dokumentoinnin puutteellisuus. Eniten havaintoja oli tehty kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä konsernivalvonnan ja -tilinpäätöksen tarkastamiseen liittyen.

Dokumentoinnin merkitys laadun kehittämisessä

Tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta, että julkishallinnon tilintarkastusten laatua voitaisiin laadunvalvojan näkökulmasta kehittää parantamalla tehdyn tarkastustyön dokumentaatiota. Etenkin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tarkastamiseen liittyen tilintarkastajan tulee dokumentoida, miten näistä osa-alueista on muodostettu kokonaiskäsitys. Lisäksi erityisesti tilintarkastuskertomuksen oikeellisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota; kaksi tilintarkastajaa oli laaduntarkastuksessa saanut hylätyn tuloksen, koska ei ollut mukauttanut tilintarkastuskertomusta tekemiensä havaintojen mukaiseksi.

Riippumattomuuden haasteet ja mahdolliset ratkaisukeinot

Julkishallinnon tilintarkastajista 61 % ei saavuttanut laaduntarkastuksesta hyväksyttyä tulosta vuosina 2019–2022.

Julkishallinnon tilintarkastuksen erityispiirre on se, että tilintarkastuksessa käytössä olevien tarkastuspäivien määrä on usein etukäteen määritelty johtuen kuntien kilpailuttamisvelvoitteesta. Julkishallinnon tilintarkastajat ovat lisäksi melko usein toimineet saman kunnan tarkastajana pitkään. Edellä mainitut seikat saattavat vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden.

Julkishallinnon tilintarkastuksen laadun kehittämiseen liittyvässä keskustelussa olisi mahdollisesti hyvä tuoda enemmän esille sitä, pitäisikö lainsäätäjän asettaa lainsäädännöllä julkishallinnon tilintarkastajille rotaatiovaatimus tai tulisiko tilintarkastukselle määriteltyjen tarkastuspäivien määristä olla vähimmäisvaatimus. Aihetta olisi ainakin hyödyllistä tutkia tarkemmin siitä näkökulmasta, onko tarkastuspäivien määrällä yhteyttä laaduntarkastuksissa havaittujen puutteiden määrään.

Essi Koivisto, HM, Tampereen yliopisto