Teksti: Venla Jokinen, kauppatieteiden maisteri, Controller, Suomen Brodeeraus Oy | Kuva: Vesa Sammalisto
Tein pro gradu -tutkielmani syksyllä 2018. Tuolloin, kuten ilmeisesti myös edelleen, tilintarkastuksen ulkoinen laadunvalvonta herätti alalla kiivasta keskustelua.
Tavoitteenani oli selvittää, mitä tilintarkastuksen laatu on, mitkä tekijät vaikuttavat laatuun sekä millaisena tilintarkastuksen ulkoinen laadunvalvonta eli niin sanottu PRH:n hallinnoima laaduntarkastus koetaan. Haastattelin pk-tilintarkastusyhteisöissä työskenteleviä tai työskennelleitä henkilöitä.
Tässä blogitekstissä kerron teille hieman tarkemmin tutkielmasta ja sen toteuttamisesta. Erityisesti keskityn tutkielmani tuloksiin sekä siihen, kuinka niitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää.
Varoituksen sananen
Tahdon huomauttaa, että tämä blogiteksti sisältää oikeiden henkilöiden aitoja mielipiteitä, joiden kanssa te lukijat ette välttämättä ole samaa mieltä. Riippumattomana tutkijana en ota näihin lausuntoihin kantaa, vaan esitän tekstin loppupuolella oman näkemykseni siitä, mitä tutkielmastani voitaisiin oppia.
Miten tein tutkimuksen?
Tilintarkastusalaa sekä siitä tehtyä tieteellistä tutkimusta tuntevat tietävät, että tilintarkastuksen laatua on tutkittu erittäin kattavasti aikojen saatossa. Laadun tutkimuksen lähtökohtana voi olla esimerkiksi eri sidosryhmien, kuten rahoittajien tai omistajien kokema laatu. Tahdoin kuitenkin lähestyä aihetta alan sisältä, tilintarkastajien näkökulmasta.
Koin, että paras vaihtoehto kerätä aineistoa olisi puhua ihmisten kanssa. Jos tässä nyt oikein termeillä haluttaisiin ”prassailla”, toteutin tutkielmani kvalitatiivisena, ja aineistonkeruutapani oli teemahaastattelut. Kerätyn aineiston käsittelin sisällönanalyysin avulla. Tässä kohtaa vastavalmistuneen opiskelijan ammatillista harkintaa käyttäen säästän teidät akateemiselta termistöltä ja totean sen kohtaavan olennaisuuden leikkurin tämän blogitekstin osalta.
Haastateltaviksi valikoitui kuusi alalta pitkän kokemuksen omaavaa auktorisoitua tilintarkastajaa. Keskustelu soljui tilintarkastuksen laadun, siihen vaikuttavien tekijöiden sekä laadunvalvonnan ympärillä. Jokaisessa keskustelussa ajauduttiin myös taidokkaasti sivuraiteille, mutta ehkäpä siitä ei sen enempää tällä erää.
Esittelin tuloksia yhdistyksen alueellisen toiminnan tilaisuudessa
Kun olin rupattelutuokioni suorittanut pitkin Suomen maata, aloin kasaamaan saamiani tuloksia selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Olin erittäin yllättynyt siitä, kuinka paljon yhteneväisyyksiä haastatteluista löysin, vaikka jututettavaksi antautuneet henkilöt olivat päätyneet kovasti erilaisia polkujaan pitkin töihinsä.
Vielä ennen varsinaista tutkielman viimeistelyä kävin esittelemässä tuloksia Suomen Tilintarkastajat ry:n järjestämässä alueellisessa koulutustilaisuudessa Jyväskylässä, ja myös tällöin tilintarkastajat kertoilivat minulle ajatuksiaan aiheesta. Vaikka tätä tilaisuutta en varsinaisena aineistona voinutkaan käyttää, todisti se tutkielmani aiheen olevan ajankohtainen ja herättävän keskustelua.
Tilintarkastuksen laatu, laatuun vaikuttavat tekijät ja laadunvalvonta
Pro gradu -tutkielmani ehdottomasti kiinnostavimmat juonenhuiput löytyvät tuloksista, jotka koostin kolmeksi osa-alueeksi: tilintarkastuksen laatu, tilintarkastuksen laatuun vaikuttavat tekijät sekä tilintarkastuksen laadunvalvonta. Itse koen, että käytännön arvoltaan suurimman potin näistä kerää viimeisenä mainittu. Tutkielman tekijän valtuuksin aion nyt keskittyä siihen, miten muutamia tilintarkastuksen laadunvalvonnasta saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää käytännössä. Muihin saamiini tuloksiin voitte halutessanne perehtyä pro gradu -tutkielmani avulla.
Mistä tilintarkastajat ovat huolissaan?
Haastatellut tilintarkastajat kokivat nykymuotoisen laadunvalvonnan eli PRH:n hallinnoimat laaduntarkastukset miedosti esittäen ongelmallisina. Kautta linjan haastatteluista välittyi epäselvyys siitä, mitä tilintarkastajilta ylipäätään vaaditaan ja miten laaduntarkastusprosessit etenevät. Tämän seurauksena koen, että kommunikoinnin tehostaminen voisi olla avainasemassa vähentämässä epätietoisuutta tilintarkastajien riveissä.
Toiseksi huolta herättäväksi tekijäksi haastatellut nostivat käsityksensä siitä, että laadunvalvontaa suorittavilla henkilöillä ei ole tarvittavaa substanssiosaamista tai kokemusta tilintarkastusalalta. Tämän seurauksena oli havaittavissa luottamuspulaa tilintarkastajien ja laaduntarkastusta suorittavan tahon välillä, koska esimerkiksi ammatillista harkintaa vaativissa tilanteissa laaduntarkastajien osaamista ei koettu riittäväksi.
Toki tilanne on ongelmallinen, jos laaduntarkastuksia suorittava taho halutaan pitää irrallisena toimijana tilintarkastusalaan nähden. Tilanteen haasteellisuutta voisi vähentää tilintarkastajien tiiviimpi yhteistyö PRH:n kanssa esimerkiksi konsultoinnin avulla. Toki en omalla kompetenssillani osaa ottaa kantaa siihen, onko tämä käytännössä toteuttavissa – ja jos on, miten.
Kolmantena mielenkiintoisena seikkana haluan nostaa esille aidon huolen alan houkuttelevuudesta sekä tulevaisuudesta. Osa haastateltavista oli sitä mieltä, että nykyinen laaduntarkastusten pelko voi ohjata alaa siihen, että ”dokumentointi pyhittää keinot” ja itse tilintarkastustyö jää vähemmälle. Myös alan jatkuvasti tiukentuvan sääntelyn koettiin vähentävän alalle halukkaiden määrää.
Loppusanaset
Vaatisi ihan oman tutkielmansa, millaisena tilintarkastusala koetaan ulkopuolisten silmin ja onko tutkielmani myötä esiin nousseissa näkemyksissä perää heidän näkökulmastaan.
Perää on kuitenkin siinä, että alalla kauan työskennelleet ovat huolissaan ammattikuntansa imagosta. Pelko osaajien puutteesta voi olla myös suorassa yhteydessä tilintarkastuksen laatuun.
Venlan gradu on saanut apurahan Edwin Sederholmin rahastosta, lue lisää apurahoista!
