Kestävyysraportoinnin implementointi ja tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot

Kestävyysraportoinnin laatu varmistetaan antamalla riittävästi täytäntöönpanoaikaa. Raja-arvojen ohella on myös huomioitava talousjärjestelmän rakenteet, muistuttaa Suomen Tilintarkastajat ry lausunnossaan.

Suomen Tilintarkastajat otti lausunnossaan kantaa kahteen valtioneuvoston U-kirjeeseen kestävyysraportoinnin implementoinnin täytäntöönpanosta ja tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoista.

Kestävyysraportoinnin laatu varmistetaan antamalla riittävästi täytäntöönpanoaikaa

U 73/2023 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle liittyy komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tiettyjen toimialojen ja tiettyjen kolmansien maiden yritysten kestävyysraportointistandardien hyväksymisen määräaikojen osalta (COM(2023) 596 final).

Tilinpäätösdirektiiviin ehdotettu muutos tarkoittaa, että nykyistä aikarajaa, johon mennessä komission olisi tullut hyväksyä toimialakohtaiset kestävyysraportointistandardit, lykätään kahdella vuodella ja ne julkaistaisiin 30. kesäkuuta 2026.

ST kannattaa toimialakohtaisten kestävyysraportointistandardien lykkäämistä. Näin yritykset saisivat aikaa implementoida yleiset kestävyysraportointistandardit toimintaansa ennen toimialakohtaisten raportointistandardien soveltamista, mikä parantaisi raportoinnin laatua. Lykkäys mahdollistaa, että voidaan myös osoittaa enemmän resursseja tehokkaiden ja oikeasuhteisten toimialakohtaisten kestävyysraportointistandardien valmisteluun.

Raja-arvojen ohella huomioitava talousjärjestelmän rakenteet

U 74/2023 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle liittyy komission luonnokseen delegoiduksi direktiiviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta mikroyritysten, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten tai konsernien kokoluokkien raja-arvojen muutosten osalta (COM (2023) 7020 final).

ST pitää tärkeänä, että sääntelyn täytäntöönpanon vaikutuksia mikroyrityksille, pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille tai konserneille arvioidaan sekä tilintarkastus- että kestävyysraportointivelvollisuuden näkökulmasta. Tilintarkastusvelvollisuutta arvioitaessa on tärkeä tunnistaa, että suomalaisen talousjärjestelmän perustana on laaja tilintarkastusvelvollisuus.

Eri EU-valtioiden järjestelmiä on siten olennaista arvioida kokonaisvaltaisesti, ei ainoastaan pelkkiä tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoja. Muissa EU-valtiossa voi olla muita täydentäviä menettelyjä taloudellisen tiedon ml. verotuksen luotettavuuden varmistamiseksi. Suomessa yritysten tilinpäätöksiin ei kohdistu tilintarkastusta lukuun ottamatta muuta lakisääteistä riippumattoman tahon tekemään objektiivista arviota tilinpäätöksestä. Tämän vuoksi vaikutuksia on tärkeä arvioida laajasti ja kokonaisvaltaisesti talousjärjestelmän eri rakenteet tunnistaen ja huomioon ottaen.

Lue lisää:

Jaa artikkeli

X
LinkedIn

Lisää samasta aiheesta

Alijäämien kattamisen määräaikaa on jatkettava – positiivisen tuloksen kriteeri vuodelle 2025 ei riitä 

Suomen Tilintarkastajat ry (ST) on antanut valtiovarainministeriölle lausunnon hyvinvointialuelain määräaikaisen muutoksen luonnoksesta. Hallituksen esitysluonnos kohdistuisi käytännössä vain muutamaan hyvinvointialueeseen, vaikka taloudelliset lähtökohdat ja sopeutustoimet poikkeavat merkittävästi alueittain. ST esittää, että positiivisen tuloksen edellytys tulee sitoa vähintäänkin vuoden 2026 tilanteeseen tai vaihtoehtoisesti mahdollistaa määräajan pidennys uskottavan talouden tasapainottamissuunnitelman perusteella.

Lue lisää

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top