Päivitetty 4.4.2023 | Kirjoittaja: Riitta Laine | Kuva: Vesa Sammalisto
Tilintarkastaja tekee analyyttisia toimenpiteitä
- osana riskienarviointitoimenpiteitä (ISA 315)
- tehdessään analyyttisia tarkastustoimenpiteitä (ISA 520)
- tehdessään yleistä johtopäätöstä tilinpäätöksestä (ISA 520)
Päättämisvaiheen analyyttiset toimenpiteet voivat alla samankaltaisia kuin suunnitteluvaiheessa tehtävät analyyttiset riskienarviointitoimenpiteet. Analyyttiset aineistotarkastustoimenpiteet poikkeavat näistä selkeästi.
Yleisluonteisessa tarkastuksessa tehtävät analyyttiset toimenpiteet
Yleisluonteisessa tarkastuksessa analyyttiset toimenpiteet ovat ensisijainen tilinpäätöserien ja -tietojen tarkastustapa, jota täydennetään tiedusteluilla ja tarvittaessa myös muilla toimenpiteillä kuten aineistotarkastuksella. (ISRE 2400.47).
Analyyttiset toimenpiteet auttavat tilintarkastajaa
- muodostamaan käsityksen yhteisöstä ja sen toimintaympäristöstä;
- tunnistamaan ne tilinpäätöksen alueet, joilla olennaiset virheellisyydet todennäköisesti esiintyvät;
- tunnistamaan tilinpäätöksessä ristiriitaisuuksia ja poikkeamia odotettuihin kehityssuuntiin, arvioihin tai normeihin nähden;
- saamaan muihin jo tehtyihin tiedusteluihin tai analyyttisiin toimenpiteisiin liittyvää vahvistavaa evidenssiä;
- toimimalla lisätoimenpiteinä, kun epäillään olennaista virheellisyyttä. (ISRE 2400.A8).
Analyyttisina toimenpiteinä voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä, jotka ovat samanlaisia kuin tilintarkastuksessa. Menetelmät voivat vaihdella yksinkertaisista vertailuista monimutkaisiin analyyseihin, joissa käytetään tilastollisia menetelmiä. Niissä haetaan sekä taloudellisen informaation välisiä (rahamääräiset) että taloudellisen ja ei-taloudellisen informaation välisiä vakuuttavalta tuntuvia ja loogisia yhteyksiä, ja arvioidaan, ovatko analyysin tulokset yhdenmukaisia tilintarkastajan odotusten kanssa. Tilintarkastajan odotukset perustuvat mm. hänen ammatilliseen kokemukseensa, asiakas- ja toimialatuntemukseensa, osaamiseensa (mm. kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat lait ja määräykset) sekä hänen asiakkaan kanssa käymiinsä keskusteluihin.
Analyyttisten toimenpiteiden tarkoituksena on tunnistaa yhteyksiä ja yksittäisiä eriä kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä, jotka vaikuttavat tilintarkastajan mielestä epätavallisilta tai poikkeavat odotetuista kehityssuunnista tai arvioista. Kirjattuja määriä tai tunnuslukuja verrataan odotusarvoihin, jotka tilintarkastaja on muodostanut relevanteista lähteistä saadun informaation perusteella. (ISRE 2400.A90)
Esimerkkejä tietolähteistä, joita tilintarkastaja voi käyttää odotusarvon muodostamiseen ovat
- aiemman vertailukelpoisen kauden (tai kausien) taloudellinen informaatio, tiedossa olevat muutokset huomioiden (esim. edelliset tilikaudet ja kuukaudet);
- tiedot odotetusta toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta, kuten budjeteista tai ennusteista;
- kauden taloudellisen informaation eri osien väliset suhteet (esim. palkkojen ja sivukulujen suhde);
- yhteisön toimialaa koskevat tiedot kuten katetiedot tai yhteisön myynnin ja myyntisaamisten välisen suhteen vertaaminen toimialan keskiarvoon tai saman toimialan kooltaan vertailukelpoisten yhteisöjen lukuihin;
- taloudellisen informaation ja relevantin muun kuin taloudellisen informaation väliset yhteydet (esim. henkilöstömenojen suhde henkilöstön määrään). (ISRE 2400.A90)
Analyyttisia toimenpiteitä tehdessään tilintarkastajan on arvioitava, onko yhteisön kirjanpitojärjestelmästä ja -aineistosta saatava tieto riittävää (ISRE 2400.49), ja onko tieto käyttökelpoista aiottua tarkoitusta ajatellen.
Lue lisää:
- Yleisluonteinen tarkastus on kevyempi mutta vaatii analyyttista otetta
- Mikroyrityksille vapaus valita yleisluonteinen tarkastus
- Tietoa kevyemmän tarkastuksen työryhmästä ja hankkeen etenemisestä
- Tilintarkastajilta vahva tuki yleisluonteiselle tarkastukselle
- Yleisluonteinen tarkastus on tilintarkastusta kevyempi
- Yleisluonteinen tarkastus lisäisi mikroyhtiöiden valinnanvapautta
