Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio kohdistuu myös tilintarkastajiin

Epäilyttävien liiketoimien erottaminen on haasteellista, kun tarkastelun kohteena on suuri massa. Myös liiallinen luottamus nousee esiin tilintarkastajien riskiarviossa.

Epäilyttävien liiketoimien erottaminen on haasteellista, kun tarkastelun kohteena on suuri massa. Myös liiallinen luottamus nousee esiin tilintarkastajien riskiarviossa.

Kuva: Vesa Sammalisto

Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio 2021 on laadittu valtiovarainministeriön ja sisäministeriön koordinoimana. Riskiarviossa kuvataan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen uhkia, haavoittuvuuksia ja riskejä kaikilla ilmoitusvelvollissektoreilla sekä voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden toiminnassa.

Laki rahanpesun ja terrorismin estämisestä koskee tilintarkastajia

Laki rahanpesun ja terrorismin estämisestä (444/2017) koskee myös tilintarkastajia. Laki edellyttää, että tilintarkastaja mm.

  • laatii toiminnastaan riskiarvion
  • tuntee asiakkaansa (tunnistaa ja todentaa henkilöllisyyden)
  • ilmoittaa epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä.

Epäilyttäviä liiketoimia vaikea havaita suuresta massasta

Juuri valmistuneen riskiarvion mukaan tilintarkastajiin ja kirjanpitäjiin kohdistuva kokonaisriskitaso on 2 eli kohtalaisesti merkittävä. Merkittävimpänä riskinä nähdään se, että epäilyttäviä liiketoimia on haasteellista havaita suuresta massasta. Tietoaineiston ollessa laaja, vain selkeimmät väärinkäytöstapaukset ovat helposti havaittavissa. Riskeiksi nostetaan mm. valetositteet ja valeliiketoimet.

Kohtalaisen riskillisinä asiakkaina nähdään toimijat, joihin liittyy monimutkaisia yritysrakenteita ilman liiketaloudellista perustetta. Kyse on usein myös toiminnasta, jossa organisaatio tarjoaa useiden eri toimialojen palveluja. Monimutkaiset yritysrakenteet vaikeuttavat tosiasiallisten edunsaajien tunnistamista.

Ilmoitusaktiivisuudessa parannettavaa, liiallista luottamusta vältettävä

Riskiarviossa korostetaan, että tilintarkastajat todennäköisesti puuttuvat asiakkaan epäilyttäviin liiketoimiin, mutta eivät välttämättä tee niistä lain velvoittamaa rahanpesuilmoitusta. Samoin nostetaan esiin liiallinen luottamus pankin monitorointiin, varojen alkuperän selvittämiseen ja asiakkaan tuntemiseen tai tosiasiallisten edunsaajien tunnistamiseen.

Kirjanpitäjä tai tilintarkastaja saattaa olettaa, että pankki on jo selvittänyt asiakasyrityksiin tulleiden varojen alkuperän eikä siksi kyseenalaista sitä riittävästi. Varojen liikettä seurataankin tyypillisesti tarkemmin asiakasyrityksestä eteenpäin.

Vuonna 2019 kirjanpitäjät tekivät 21 ja tilintarkastajat 13 rahanpesuilmoitusta.

Suositus rahanpesun ja terrorismin estämisestä

Suomen Tilintarkastajat ry on laatinut suosituksen rahanpesun ja terrorismin estämisestä tilintarkastajille. Suosituksessa käsitellään rahanpesulainsäädännön velvoitteita tilintarkastajan suorittaessa lakisääteistä tilintarkastusta.

Tutustu suositukseen >

Lisää samasta aiheesta

Hallinnointikoodi 2025 on julkaistu

Arvopaperimarkkinayhdistys ry on julkaissut uuden Hallinnointikoodi 2025:n. Tilintarkastajien kannalta keskeisin muutos uudessa hallinnointikoodissa koskee hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää (CG-selvitys).

Lue lisää

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top