Työ- ja elinkeinoministeriön tilintarkastuslain muutostyöryhmä ehdottaa tilintarkastusrajojen nostamista mikroyritysrajoihin. Ruotsissa luovuttiin pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuudesta vuonna 2010. Naapurimaassamme tavoiteltiin hallinnollisen taakan keventämistä, säästöjä ja lisää kasvua yrityksille, mutta toisin kävi.
Ruotsissa luovuttiin pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuudesta marraskuussa 2010. Tilintarkastus säädettiin vapaaehtoiseksi osakeyhtiöille, joilla ylittyi kahden peräkkäisen tilikauden aikana enintään yksi seuraavista rajoista: 1) liikevaihto 300 000 euroa, 2) tase 150 000 euroa tai 3) työntekijöitä on keskimäärin kolme.
Uudistuksella tavoiteltiin hallinnollisen taakan keventämistä, säästöjä ja lisää kasvua yrityksille, mutta toisin kävi.
1. Tilintarkastaja jää valitsematta, jos ei ole pakkoa
Tilintarkastaja on jätetty valitsematta niin tilintarkastusvelvollisuudesta vapautuneissa kuin uusissa osakeyhtiöissä. Tilintarkastaja jätettiin valitsematta yleisemmin toimialoilla, joilla on suuri riski talousrikoksiin ja verojen välttelyyn. Riksrevisionin raportissa mainitaan esimerkkinä ravintola-ala.
Raportin mukaan tilintarkastusvelvollisuudesta vapautuneista osakeyhtiöistä 60 prosenttia jätti tilintarkastajan valitsematta tilikaudella 2015. Uusien osakeyhtiöiden kohdalla luku on vielä isompi: 70 prosenttia.
Lisäksi löytyy osakeyhtiöitä, jotka eivät valitse tilintarkastajaa, vaikka pitäisi. Tällaisia osakeyhtiöitä on 2,4 prosenttia.
2. Saavutetut hyödyt vähäisempiä kuin aiheutuneet kustannukset
Raportin mukaan uudistuksen hyödyt olivat vähäisemmät kuin kustannukset:
Yrityksien säästöt jäivät odotettua pienemmiksi. Myöskään tavoiteltua kasvua ei tullut. Itse asiassa tilintarkastuksista luopuneiden yritysten kasvu jäi alhaisemmaksi kuin yritysten, joilla oli tilintarkastaja.
3. Virheet yleistyivät ja luotettavuus kärsi
Virheet talousraportoinnissa ja tilinpäätöksissä ovat lisääntyneet. Tästä kärsivät niin virkamiehet, yhtiöt kuin rahoittajat:
Yhtiövirastolle (Bolagsverket) toimitetuista tilinpäätöksistä on puuttunut tuloslaskelma tai liitetiedot. Myös substanssivirheet ovat lisääntyneet. Virkamiehet ovat joutuneet pyytämään yhtiöiltä täydentämiskehotuksia, jotta tilinpäätökset täyttävät muotovaatimukset. Substanssivirheiden korjauttamiseen viranomaisilla ei sen sijaan ole resursseja.
Koska osakepääomaa koskevat virheet ovat yleistyneet, rahoittajien päätökset voivat perustua entistä enemmän virheellisiin tietoihin.
4. Viranomaiset saavat vähemmän tietoa
Ruotsin veroviranomainen sai tilintarkastusrajojen noston yhteydessä uusia kontrollikeinoja ja sen vuosittaista määrärahaa korotettiin 4 miljoonalla eurolla. Odotus oli, että uudet kontrollikeinot ehkäisisivät virheitä yritysten tilinpäätöksissä ja verotulojen vähennyksiä. Panostuksista huolimatta ei pystytty vähentämään epätoivottuja seurannaisvaikutuksia, kuten virheitä tilinpäätöksissä tai verotuksessa.
Mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrä on vähentynyt huikeasti 5 000 kertomuksesta 1 500 kertomukseen. Mukautetut tilintarkastukset ovat veroviranomaisille tärkeitä. Niiden avulla veronviranomaiset saavat vinkkiä yhtiöistä, joiden toimintaa on syytä tutkia.
Viranomaiset ovat huomauttaneet kasvaneesta riskistä, että talousrikollisuudessa hyödynnetään osakeyhtiöitä, joilla ei ole tilintarkastajaa.
Lue Kauppalehden juttu aiheesta (vaatii KL:n tunnukset) >
Lue lausuntomme: Tilintarkastuksen raja-asiassa on huomioitava kokonaisuus >
