Kirjoittaja: Marjukka Kähönen | Kuva: Lauri Heikkinen, Valtioneuvoston kanslia
Sakari Puistolla on ollut aina vahva kiinnostus sekä tieteisiin että toisaalta yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Politiikkaan hän lähti toden teolla vuonna 2013.
– Koin, että itselläni oli tarjottavana paljon omakohtaisia näkökulmia, joita halusin tuoda Suomen poliittiseen päätöksentekoon, Puisto kertoo.
Aiempi kokemus talousvaliokunnan puheenjohtajana antoi jo ennalta Puistolle syvällisen tuntemuksen elinkeinoministerin vastuualueen lainsäädäntötyöstä, keskeisistä asiasisällöistä sekä virkakunnasta.
Elinkeinoministerinä hänen tehtävänsä on vaikuttaa siihen, että Suomen monet vahvuudet valjastetaan talouskasvun ajureiksi haastavissa olosuhteissa.
– Kasvu lähtee yrityksistä, niiden näkymistä ja kyvystä hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Valtion rooli on toissijainen mutta välttämätön, jotta voidaan luoda kasvulle suotuisat olosuhteet.
Puisto luettelee, mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus on tehnyt yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja kasvuun kannustamiseksi. Niihin lukeutuvat työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen, verotuksen alentaminen sekä rahoituksen saatavuuden edistäminen. Yrityksiä on myös kannustettu innovointiin ja tuotekehitykseen.
Yritysten kehittämisessä ja kasvussa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Puisto peräänkuuluttaakin yrityskentältä ja yhteiskunnalta riittävää kunnianhimon tasoa. Omistajuuden kehittymiseen pitäisi suhtautua pitkäjänteisesti.
– Liikunnasta sanotaan, että ”liikunta ei ole projekti, se on elämäntapa”. Samaa ajattelua toivoisin kasvuun ja kehittämiseen liittyen. Kasvu ja yrityksen kehittäminen on kehityskulku, jolla yritykset pääsevät kiinni suurempaan volyymiin. Sitä kautta ne voivat tehostaa toimintojaan ja kilpailukykyään tavalla, jota ei voi tehdä pienemmässä koossa, Puisto summaa.
Tukea TKI-hankkeisiin ja kasvua puhtaasta energiasta
Työllisyysaste on Suomessa tällä hetkellä huolestuttavan alhainen. Elinkeinoministerin tontilla työllisyys liittyy keskeisesti kasvun aikaansaamiseen. Keskeinen osa tätä on yritysten rahoituksen ja pääomamarkkinoiden kehittäminen pitkäjänteisesti.
– Julkisella sektorilla rahoitusta myöntävät Business Finland, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Finnvera. Ne tarjoavat tuki- ja lainarahoitusta TKI-hankkeisiin sekä omaan ja vieraaseen pääomaan perustuvaa rahoitusta investointeihin, Puisto toteaa.
Tavoitteena on, että valtion rahoitusosuus vivuttaa mukaan yksityistä rahaa: jokaista valtion yritykseen laittamaa euroa kohti pitäisi yksityiseltä puolelta tulla useampi euro.
Suomella on Puiston mukaan useita kärkialoja, joita tulee systemaattisesti vahvistaa.
– Johtavia alueita ovat esimerkiksi jo nyt meriteollisuus risteilyalusten ja jäänmurtajien rakentamisessa sekä kvanttiteknologia. Myös biotalous on jatkossakin merkittävä toimiala osana uudistuvaa metsäteollisuutta, jossa yhdistyvät edullinen sähkö, teknologinen osaaminen ja merkittävä metsävarallisuus.
Puisto näkee vihreän siirtymän selkeänä mahdollisuutena kasvulle, uusille liiketoiminnoille ja viennille. Hän mainitsee esimerkiksi kaivosteollisuuden strategisesti merkittävänä alana. Sähköistyminen kasvattaa tarvetta sähkömoottoreiden ja akkujen raaka-aineille, joihin kierrätysraaka-aineet eivät yksin riitä.
– Suomessa on maailmanlaajuisestikin mineraalirikas maaperä, josta voimme omien tarpeiden lisäksi tuottaa metalleja puhtaan siirtymän tarpeisiin. Samalla tämä vähentää lännen riippuvuutta Kiinasta. Lisäksi Suomessa on merkittävä kaivosteknologian ja -laitteiden toimiala, joka hyötyy puhtaasta siirtymästä.
Elinkeinopolitiikalla vahvistetaan taloudellista resilienssiä
Taloudellinen resilienssi koostuu monesta eri osa-alueesta. Yksi niistä on huoltovarmuus, josta elinkeinoministeriö vastaa. Se on entistä tärkeämpi osa taloudellista resilienssiä geopoliittisessa epävarmuudessa.
Suomen pitää varmistaa toimivat logistiikkaketjut kaikissa olosuhteissa, Puisto toteaa.
Huoltovarmuusjärjestelmää on pitkään kehitetty ja ylläpidetty Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä. Monessa muussa maassa järjestelmää vasta rakennetaan.
Toinen taloudellista resilienssiä parantava tekijä on talouden kestokyky. Suomen talouskasvu on pitkään ollut liian heikkoa.
– Meidän on saatava talous kasvuun ja sitä kautta luotava liikkumatilaa, joka kriisin iskiessä tarjoaa meille myös taloudellista puskuria kriisin hoitamiseen.
Lisäksi Puiston mukaan on vahvistettava turvallisuuskriittisiä osaamisalueita, kuten kvantti- ja avaruusteknologiaa sekä 5/6 G:tä.
Hyvä kotimainen tilintarkastus parantaa Suomen kilpailukykyä
Puisto korostaa tilintarkastuksen merkitystä liiketaloudessa ja luottamuksen rakentajana. Riippumattomasti tarkastetut taloudelliset tiedot ovat ratkaisevia sijoittajille, pankeille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
Tilintarkastuksen kautta varmistetaan, että yritykset noudattavat lakeja ja sääntöjä. Se ajaa yrityksiä vastuullisempaan toimintaan ja ehkäisee harmaata taloutta sekä veronkiertoa. Ja lisää kilpailukykyä.
– Hyvä kotimainen tilintarkastus parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kun ulkomaiset sijoittajat näkevät, että Suomessa yritysten taloushallinto on läpinäkyvää ja luotettavaa, se lisää kiinnostusta investoida Suomeen, Puisto toteaa.
Maailma näyttää Puiston pöydän takaa olevan myllerryksessä niin turvallisuuspoliittisesti kuin teknologiakehityksenkin kannalta. Samaan aikaan resurssiniukkuus pakottaa tekemään vähemmällä enemmän.
– Kaikki tämä on haaste, mutta samalla luotan vahvasti siihen, että Suomella on paljon sellaista osaamista, jolle maailmassa on näissä vaativissa olosuhteissa tulevaisuudessa nimenomaan kysyntää. Meidän täytyy pelata korttimme oikein.
Artikkeli alun perin julkaistu Profiitti – Talous & Tilintarkastus 2/2025 -lehdessä.
