Kirjoittaja: Marjukka Kähönen | Kuva: Pääomasijoittajat ry
Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Anne Horttanaisen mukaan Suomessa on vahvat edellytykset talouden nousuun: maailmanluokan osaamista, vahva koulutusjärjestelmä sekä korkeatasoinen tutkimus- ja teknologiaympäristö.
– Lisäksi Suomessa osataan rakentaa yrityksiä pitkäjänteisesti ja arvoa luovan omistajuuden kautta – se on selkeä kilpailuetu, Horttanainen toteaa.
Hänen mukaansa on keskeistä varmistaa, että T&K-toiminta johtaa kansainvälisesti skaalautuviin kaupallisiin tuotteisiin ja innovaatioihin. Se vaatii vahvaa startup-virtaa, kasvuhaluisia pk-yrityksiä sekä rohkeutta uudistaa myös perinteisempää teollisuutta.
– Suomella ei voi olla varaa siihen, että lupaavat ideat jäävät laboratorioihin tai yliopistojen pöytälaatikkoihin, vaan niiden on siirryttävä markkinoille ja maailmalle yrityksiksi.
Pääomasijoittajilla on ratkaiseva rooli: he tuovat yrityksiin paitsi rahoitusta, myös strategista tukea ja osaamista. Onnistuminen vaatii kuitenkin myös poliittista määrätietoisuutta, ennustettavaa toimintaympäristöä ja investointimyönteisyyttä.
– Esteet, jotka voidaan poistaa, on nyt poistettava. Pääomasijoittajien aktiivisuutta ei saa jarruttaa tarpeettomasti, sillä meillä on sekä halua että osaamista rakentaa kestävää kasvua.
Kiitosta hallitukselle: sääntelyesteitä puretaan
Horttanaisen mukaan sääntelyn on luotava ennustettava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö investoinneille.
– Tavoitteena ei ole helpottaa vain pääomasijoittajien työtä, vaan ennen kaikkea varmistaa, että yritykset voivat kasvaa, työllistää ja luoda arvoa Suomeen. Kasvu ei synny rahastoissa vaan yrityksissä.
Horttanainen kiittelee hallituksen aloittamaa kolmea keskeistä parannusta: veroesteitä puretaan, rahastorakennetta modernisoidaan ja kansainvälistä varainkeruuta helpotetaan.
– Monet näistä ovat jo lainsäädäntövalmistelussa, ja nyt on tärkeää viedä ne maaliin mahdollisimman nopeasti.
Jos yritysten kasvuympäristö, kuten työmarkkinat tai verotus, heikkenee, pääomasijoittaminen menettää merkityksensä. Sijoitukset seuraavat sinne, missä kasvun mahdollisuudet ovat parhaat.
Kasvuedellytyksistä on huolehdittava.
– Sääntelyn laatu ratkaisee: sen pitää olla selkeää, ennakoitavaa ja kilpailukykyistä, jotta pääoma ja osaaminen uskaltavat liikkua.
ESG: Liiketoiminnallinen välttämättömyys
Kestävyystieto ja ESG (ympäristö, sosiaalinen vastuu, hallinto) ovat välttämättömiä sijoituskriteereitä. Kyse on liiketaloudellisesti järkevästä toiminnasta.
– Ei ole kyse vain ”the right thing to do”, vaan myös “the smart thing to do”, Horttanainen sanoo.
Hyvin hoidettu kestävyys vähentää riskejä, parantaa kilpailukykyä, avaa rahoitusmahdollisuuksia ja lisää yrityksen arvoa sijoituksen koko elinkaaren aikana.
Vaikka maailmalla on viime aikoina nähty joissain piireissä vastatuulta ESG:lle, Suomen ja laajemmin Euroopan kilpailukyky rakentuu korkean laadun, luotettavan hallinnon ja kestävän liiketoiminnan varaan. Siksi vastuullisuudesta ei voi eikä pidä lipsua.
Horttanainen uskoo, että globaalit markkinat kääntyvät ennen pitkää kohti kestävää arvon luontia. Silloin menestyjiä ovat ne yritykset, jotka eivät ole jääneet odottamaan, vaan ovat rakentaneet kilpailuetua vastuullisuuden kautta.
– Yritys, joka ei huomioi esimerkiksi vihreän siirtymän vaikutuksia, markkinamuutoksia tai kestävyyteen liittyvää lainsäädäntöä, kantaa merkittävää riskiä – ja riski näkyy väistämättä myös arvostuksessa, Horttanainen toteaa.
– Pääomasijoittajat ovat aktiivisia omistajia, ja kestävyys onkin osa arvonluontia alusta lähtien. Kestävyysriskien hallinta on yksi tekijöistä, joka erottaa pitkän aikavälin voittajat muista.
– Yritykset, jotka tunnistavat ja hallitsevat esimerkiksi ilmastoriskejä tai toimitusketjujen haavoittuvuuksia, ovat paremmin johdettuja ja vähemmän alttiita häiriöille.
Horttanaisen mukaan yritykset ja sijoittajat tarvitsevat ennustettavan ja johdonmukaisen toimintaympäristön. Pääomasijoittajat toimivat yritysten rinnalla 5–10 vuoden aikajänteellä.
Epävakaa sääntely, kuten ilmastotavoitteista joustaminen, lisää epävarmuutta ja heikentää investointiympäristöä.
– Epävarmuus tappaa investoinnit, ennakoitavuus synnyttää ne.
Kohti Pohjois-Euroopan dynaamisinta kasvuyritysekosysteemiä
Horttanaisen visio on, että pääomasijoittaminen tunnistetaan Suomessa yhdeksi uuden vaurauden lähteeksi: talouden uudistajaksi, kasvuyritysten rakentajaksi ja kilpailukyvyn vahvistajaksi.
Euroopassa käydään parhaillaan kilpailua investoinneista, teknologiasta ja kyvystä rakentaa uusia kasvuyrityksiä.
– Samalla koko Eurooppa yrittää kuroa kiinni Yhdysvaltojen etumatkaa pääomasijoitustoimialalla. Tässä kilpailussa Suomella ei ole varaa jäädä reunaan – päinvastoin meidän pitää olla eturivissä.
Tällä hetkellä eurooppalaiset pääomasijoitusrahastot ovat keskimäärin noin 20 prosenttia amerikkalaisia pienempiä ja Suomessa rahastojen keskikoko jää edelleen jälkeen muista Euroopan maista.
– Se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuria ja kunnianhimoisia yrityksiä Suomessa voidaan rakentaa. Jos rahastojen koko ei kasva, yritykset kasvavat ulos Suomesta.
Suomen on Horttanaisen mukaan vahvistettava asemansa Pohjois-Euroopan dynaamisimpana ekosysteeminä, kasvatettava rahastojen kokoa, vahvistettava osaavan ja aktiivisen omistajuuden roolia sekä pidettävä kiinni investointimyönteisestä linjasta.
Lisäksi tarvitaan lisää kansainvälistä pääomaa vauhdittamaan yritysten kasvua ja vientiä.
– Haluamme olla maa, joka rakentaa rohkeasti uutta taloutta – ei vain sopeudu muutokseen, vaan johtaa sitä. Suomi tarvitsee lisää menestystarinoita, ja pääomasijoittaminen on niiden mahdollistaja, Horttanainen toteaa.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 2/2025 -lehdessä.
