Kirjoittaja: Elina Sonninen
Työvoiman hyväksikäytöstä puhuttaessa ajatus siirtyy usein kehittyvien maiden työoloihin, kauas Suomen ulkopuolelle. Julki tulleet tapaukset kuitenkin osoittavat, että työperäisen hyväksikäytön ongelma on varsin systeeminen myös Suomessa.
OP:n vuosittaisesta suuryritystutkimuksesta käy ilmi, että 40 % suuryrityksistä harkitsee alihankkijoidensa vaihtamista vastuullisuusvaatimusten takia. Alihankintaketjun vastuullisuus ei ole vain eettinen kysymys, se on yritykselle liiketoimintariski, joka voi pahimmillaan johtaa viranomaisprosesseihin sekä taloudellisiin ja maineeseen liittyviin haittoihin. Yrityksillä ei tyypillisesti ole alihankintaketjun toimijoihin samanlaista näkyvyyttä kuin omaan henkilöstöönsä. Koska modernin orjuuden ilmiöt on tunnistettu myös Suomessa, on yritysten riskienhallinnan näkökulmasta tärkeää keskittyä käytännön toimenpiteisiin, joilla ilmiöihin voidaan puuttua. Haasteisiin puuttuminen ei ole pelkästään hyvää riskienhallintaa, vaan liiketoiminnan harjoittamista vastuullisesti ja reilujen pelisääntöjen mukaan.
Miten tunnistaa ja hallita modernin orjuuden riskejä omassa alihankintaketjussa?
Tilintarkastajan työn kannalta on hyvä ymmärtää, miten moderni orjuus näyttäytyy myös suomalaisessa yritystoiminnassa etenkin alihankintaketjujen osalta. Kun tilintarkastaja tuntee modernin orjuuden riskit, hän voi nostaa esiin oikeat kysymykset ja käydä asiakkaan kanssa tärkeän keskustelun riskien hallinnasta.
.Alle on koottu keskeisiä modernin orjuuden riskikohtia sekä niihin liittyviä toimenpiteitä. Klikkaamalla ongelman otsikkoa saat näkyviin siihen liittyvät toimenpiteet.
Alihankkijoiden ketjuttaminen
Alihankintaketjujen pituus on yksi keskeisimmistä työperäisen hyväksikäytön mahdollistajista. Pitkät ketjutukset tekevät riskien hillinnän ja läpinäkyvän seurannan työn tilaajalle käytännössä mahdottomaksi.
Toimenpiteet
Yritys voi sopia toimittajansa kanssa ketjutuksen rajoittamisesta vain tiettyyn portaaseen saakka, jonka jälkeen alihankintaa voi ketjuttaa ainoastaan kirjallisella sopimuksella. Mikäli rikkomuksia esiintyy, voi sopimukseen sisällyttää myös sanktioita.
Lähetetyt työntekijät
Monet alihankkijat käyttävät työvoimanaan lähetettyjä työntekijöitä, jotka työskentelevät Suomessa tilapäisesti työnantajansa kotimaasta käsin, ilman että asuvat Suomessa pysyvästi. Lähetettyjen työntekijöiden käyttöön liittyy monesti kohonnut riski työperäiseen hyväksikäyttöön, joka voi ilmetä esimerkiksi työehtojen polkemisena, alipalkkauksena ja työaikasääntelyn kiertämisenä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kolmansien maiden työntekijät, joiden oleskelu- tai työlupa on sidottu hyväksikäyttöä harjoittavaan työnantajaan. Työntekijöillä ei usein ole tietoa oikeuksistaan tai heillä on puutteellinen kielitaito, mikä lisää riskiä hyväksikäytölle.
Toimenpiteet
Yritys voi lisätä tiedottamista työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista kaikille, myös alihankintaketjunsa, työntekijöille. Tiedottaminen on tärkeää tehdä kielellä, jota työntekijät ymmärtävät. Jos yritys käyttää rekrytoinnissa henkilöstöpalveluyrityksiä, kannattaa niiden vastuullisuutta varmistaa ja arvioida käytännössä.
Hyväksi todettu keino on järjestää säännöllisiä tapaamisia toimittajien kanssa aiheeseen liittyen ja kirjata sopimusehtoihin vastuullisuuskriteerit (esim. nollatoleranssi rekrytointimaksuille). On hyvä tarkistaa, että lähetettyjen työntekijöiden palkka on vähintään Suomen työehtosopimuksen mukaisella vähimmäistasolla.
Puutteelliset ilmoituskanavat
Väärinkäytösten ilmoituskanavat ovat keskiössä modernin orjuuden ilmiöiden paljastamisessa. Jos työntekijöillä ei ole mahdollisuutta nostaa esiin epäkohtia, voi hyväksikäyttö olla pitkäkestoista ja asia saattaa eskaloitua ja tulla lopulta esiin viranomaisten tai järjestöjen kautta aiheuttaen mainehaittaa ja liiketoimintariskejä.
Toimenpiteet
Yrityksen tulisi varmistaa, että sillä on käytössä ilmoituskanava, jonne työntekijät voivat ilmoittaa anonyymisti kohtaamistaan ongelmista, puhumallaan kielellä. Yrityksen kannattaa tiedottaa (toistuvasti) ilmoituskanavan olemassaolosta – siitä miksi kanava on olemassa ja miten ilmoitukset käsitellään, esimerkiksi videolla. Työntekijöiden kanssa voi järjestää epävirallisia, luottamuksellisia keskusteluita ilman työnantajan (alihankkijan) läsnäoloa.
Näkyvyyden puute arjen tekemiseen
Vaikka yritys olisi ottanut käyttöön ilmoituskanavan, voi sen käyttö olla silti työntekijöille liian ison kynnyksen takana. Pitkissä alihankintaketjuissa tarkastuskäynnit saattavat olla ainut keino varmistua vastuullisesta toiminnasta ja ennaltaehkäistä riskejä.
Toimenpiteet
Mikäli toimittajia on paljon, yrityksen kannattaa valita auditoinnin kohde riskiperusteisesti ja tehdä tarkastuskäyntejä ennalta-ilmoittamatta. Luottamukselliseen vuoropuheluun panostaminen työntekijöiden kanssa auttaa epäkohtien selvittämisessä. Auditoinnin tarkoitus on hyvä avata työntekijöille paikalle saapuessa. Auditoinnin tekemiseen voi pyytää apua työsuojeluviranomaiselta, kansalaisjärjestöiltä tai liitoilta.
Riittämätön tieto modernista orjuudesta
Työntekijöiden tietoisuuden lisääminen modernista orjuudesta auttaa hallitsemaan riskejä ja tekemään henkilöstöstä aktiivisia vaikuttajia, kannustaen toimimaan. Ongelmiin tarttuminen on haastavampaa, jos aihekokonaisuudesta ei ole käytännön ymmärrystä oman yrityksen toimintakontekstissa.
Toimenpiteet
Yritys voi lisätä työntekijöiden tietoisuutta aiheesta ja järjestää koulutusta säännöllisin väliajoin, näin korostaen teeman merkitystä. Yritys voi luoda selkeät toiminta- ja menettelyohjeet tapausten käsittelemiseksi ja keskittyä etenkin johdon ja esihenkilöiden kouluttamiseen, sillä he näyttävät esimerkillään mallia myös muille. Yrityksen on myös hyvä kartoittaa työntekijäryhmät, jotka ovat yrityksen toiminnassa kaikissa haavoittuvimmassa asemassa ja alttiita hyväksikäytölle.
Tilintarkastaja herättää näkemään piilevät riskit
Tilintarkastaja voi toimia yrityksen ”unilukkarina” ja herättää tunnistamaan piileviä modernin orjuuden riskejä ja tunnusmerkkejä alihankintaketjussa, erityisesti silloin, kun aihe on yritykselle vieras. Tilintarkastajan ymmärrys aiheesta ja kokemus eri toimialoista voi tarjota arvokkaan näkökulman, joka auttaa tunnistamaan riskitekijöitä ja kehittämään toimintatapoja.
Modernin orjuuden ilmiöt tulevat toivon mukaan saamaan laajempaa näkyvyyttä myös suomalaisessa yritysmaailmassa ja alihankintaketjuissa. Tämän takia on tärkeää, että tilintarkastajilla on valmiudet käydä johdon kanssa keskusteluja, osoittaa riskitekijöitä ja hyödyntää talousosaamistaan riskien hallinnan tukena.
Modernin orjuuden ilmiöt ovat vakiintuneet Suomeen eikä niiltä saa sulkea silmiään. Yritysten vastuulla on tunnistaa riskit, kehittää toimintatapoja ja seurata tilannetta myös alihankintaketjujen osalta aktiivisesti. Tilintarkastajilla on tärkeä rooli oman asiantuntemuksensa ja työnsä kautta hälytysmerkkien tunnistamisessa. Kyseessä on monisyinen ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan aktiivista panosta kaikilta yhteiskunnan toimijoilta.
Lue myös:
- Tilintarkastajan skeptisyys voi auttaa havaitsemaan pakkotyön (osa 1)
- Tunnista pakkotyön varoitusmerkit (osa 2)
- HEUNIn opas: Navigoi kohti vastuullista toimintaketjua – työkalupakki yrityksille työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan ennaltaehkäisemiseksi
- Ihmiskauppa.fi: Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja tunnusmerkit
- Vero.fi: Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivusto
