Esityksessä ehdotetaan muutoksia kirjanpitolakiin ja tilintarkastuslakiin. Muutokset rajaavat soveltamisalaa vain kaikkein suurimpiin yrityksiin, joka tarkoittaa, että suuri osa aiemmin raportointiin valmistautuneista yrityksistä putoaa raportointivelvoitteen ulkopuolelle.
Esityksen keskeinen sisältö
Kestävyysraportoinnin soveltamisala
Kestävyysraportointi koskisi jatkossa yrityksiä, jotka työllistävät yli 1 000 henkilöä ja joiden liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa.
Lakiehdotusten soveltaminen alkaa 1.1.2027 alkaen. Lainmuutoksia voitaisiin kuitenkin soveltaa jo 1.1.2026 alkaneella tilikaudella.
Vapaaehtoinen kestävyysraportointi
Soveltamisalan ulkopuolelle jäävä yritys saa halutessaan jatkaa kestävyysraportointia. Tällaisesta sitoutumisesta yrityksen hallituksen tulee tehdä päätös. Päätöksen myötä sen on noudatettava raportointivelvoitteita täysimääräisesti. Vain tällöin asiakirjaa voisi kutsua kestävyysraportiksi.
Yritys voi myös esittää toimintakertomuksessaan tietoa kestävyysseikoista, kunhan se esittää lausuman siitä, ettei kyse ole kestävyysraportista. Tällä ehkäistään lukijoiden harhaanjohtamista. Säännös koskee ainoastaan toimintakertomuksessa esitettävää tietoa.
Kestävyysraportoinnin varmennus
Kestävyysvarmentamiseen hyväksytty tilintarkastaja rinnastetaan sopimusperusteisissa toimeksiannoissa tilintarkastajaan siihen liittyvine velvoitteineen. Muun kuin kestävyysraportointia koskevan varmennuksen (esim. VSME) voisi kuitenkin antaa myös muulle taholle, esim. sertifiointilaitokselle.
Muissa kuin kestävyysraportoinnin varmentamista koskevissa toimeksiannoissa (esim. VSME-standardin mukaisessa raportissa) toimet olisivat sopimuksenvaraisia ja tällöin kestävyysraportointitarkastajan, kuin myös tilintarkastajan, vastuu olisi sopimusperusteinen.
Kestävyysvarmennustarkastajan lausunto voidaan liittää toimintakertomukseen vaikkei kyse olisi kestävyysraportista. Lausunnon pyytämiseen ei kuitenkaan ole velvoitetta ja varmentajana voi toimia myös luokituslaitos tai KRT-auktorisoimaton tilintarkastaja.
Tietojen pyytäminen arvoketjusta
Kestävyysraportointiyrityksen sopimusperusteinen tiedonsaantioikeus arvoketjunsa yrityksiltä rajoitetaan vapaaehtoisessa raportointistandardissa määriteltyyn informaatioon. Tietoja saa pyytää vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeen. Rajoitus tietojen pyytämiselle arvoketjun yrityksiltä ei vaikuta asianmukaisen huolellisuuden toteuttamista koskevien vaatimuksien täyttämiseen tai tietojen keräämiseen jotain muuta tarkoitusta varten, esim. kestävyysraportointiyrityksen riskienhallintaa varten.
Mikäli kestävyysraportointiyritys esittää arvoketjuun kuuluville yrityksille ad hoc -tietopyynnön muun tiedon saamiseksi, sen tulee kertoa ketjuyritykselleen tämän oikeudesta kieltäytyä tiedon antamisesta.
Finanssimarkkinatoimijoiden omien tiedonanto- ja vakavaraisuusvelvoitteiden tarkoittamat seikat, jotka myös ovat EU-perusteisia, eivät olisi tiedonsaantirajoituksen piirissä.
Seuraavat askeleet
Lait tulisivat voimaan 30.6.2026 ja niitä noudatettaisiin 1.7.2026 jälkeen alkavilla tilikausilla (huom. soveltamismahdollisuus jo 1.1.2026 alkaneella tilikaudella).
Seuraavaksi hallituksen esityksestä käydään lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa ja asia etenee talousvaliokunnan käsittelyyn, jossa esitykseen voidaan vielä ehdottaa muutoksia tai täsmennyksiä.
