Kirjoittaja: Riitta Laine
Kun TEM keväällä 2022 ehdotti, että tilinpäätöksiä aletaan vaiheittain pakottaa digitaalisiksi (HE026:00/2022), Suomen Tilintarkastajat ry kannatti ehdotusta ja sitä, että velvollisuus aloitettaisiin nimenomaan suurimmista yhtiöistä. TEM:n ehdotukseen sisältyi tuolloin kuitenkin monia epäselviä sekä teknisesti ja prosessuaalisesti haastavia kohtia, kuten pakottava vaatimus sähköisestä allekirjoittamisesta.
Suuryritysten tilinpäätökset digitaalisiksi
Kestävyysraporteilta tullaan edellyttämään digitaalista muotoa, joten on luontevaa, että myös samojen yhtiöiden tilinpäätökset julkaistaan digitaalisina. Tilinpäätöksiä koskevan digitaalisuusmääräyksen soveltamisala kattaa suuryritykset ja -osuuskunnat sekä kaikki yritykset, joiden liikkeeseen laskemat arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinoilla.
Tuoreen HE-luonnoksen määräykset tilinpäätöksen digitalisaatiosta eroavat viimekeväisestä muun muassa siinä, että nyt vaatimus ei koske tilinpäätösten laatimista, vaan ainoastaan niiden toimittamista rekisteröitäväksi. Tilinpäätökset voitaisiin siis laatia, allekirjoittaa ja tilintarkastaa kuten ennenkin, mutta julkistamismuodon on oltava digitaalinen. Tilinpäätöksiltä ei tulla edellyttämään sähköistä allekirjoittamista.
Digitaalinen muoto tarkoittaisi tilinpäätösten osalta todennäköisesti sitä, että ne rekisteröitäisiin ja julkaistaisiin kokonaisuudessaan XHTML-muodossa. Tilinpäätösten merkitsemistä eli tägäämistä iXBRL-merkein ei ole ehdotettu kirjanpitolakiin, mutta tilinpäätökset vastaanottavana viranomaisena PRH:lla olisi kuitenkin oikeus määrätä merkitsemisestä.
Myös tilintarkastuskertomukset digitaalisiksi
Ehdotuksen mukaan soveltamisalaan kuuluvien yhteisöjen tilinpäätöksistä annettavat tilintarkastuskertomukset ja kestävyysraportoinnista annettavat raportit tulisi myös rekisteröidä digitaalisessa muodossa. Tätä koskevat määräykset tulisivat kirjanpitolakiin. Tilintarkastajien raportoinnin sähköisestä muodosta tullaan määräämään tarkemmin PRH:n määräyksellä.
Mielestämme tilintarkastajan raporttien sähköistä muotoa koskevien vaatimusten tulee olla yhteensopivat tilinpäätöstä koskevien vaatimusten kanssa. Määräyksiä annettaessa olisi myös huomioitava prosessi, jolla tilinpäätökset laaditaan, allekirjoitetaan, tarkastetaan, tilinpäätösmerkintä tehdään ja tilintarkastuskertomus annetaan asiakkaalle. Prosessista ei saisi koitua tilinpäätösvelvollisille tai tilintarkastajille liiallista hallinnollista taakkaa.
ESEF-tilinpäätösten digitaalisuudesta on jo kokemusta
Listayhtiöt ovat jo muutaman vuoden ajan julkaisseet vuositilinpäätöksensä kokonaan digitaalisina ja IFRS-konsernitilinpäätösten osalta iXBRL-merkein merkittynä. Tämä nk. ESEF-tilinpäätös on toimitettu Helsingin Pörssille, joka toimii kansallisen tietovaraston ylläpitäjänä. Rekisteröintivelvollisuutensa PRH:lle ne ovat hoitaneet erikseen. Jatkossa tämä sama ESEF-tilinpäätöspaketti kävisi myös PRH:lle.
ESEF-tilinpäätöksen varmentaminen ei ole Suomessa pakollista, mutta moni listayhtiö hankkii varmennuksen tilintarkastajalta vapaaehtoisesti. Lakisääteisestä tilintarkastuksesta erillinen ESEF-varmennus kohdistuu iXBRL-merkintöjen oikeellisuuteen sekä tilintarkastetun tilinpäätöksen ja ESEF-tilinpäätöksen sisällön yhdenmukaisuuteen.
Listayhtiön tilinpäätöksen digitaalinen luotettavuus tulee olla samaa tasoa kuin kestävyysraportoinnin
Kestävyysraportteihin tulee ehdotuksen mukaan kohdistumaan pakollinen varmennus, joka ainakin ensivaiheessa tuottaisi rajoitetun varmuuden. Soveltamisalaan kuuluvat yhtiöt ovat tilintarkastusvelvollisia, joten niiden tilinpäätöksille tehdään aina kohtuullisen varmuuden tuottava tilintarkastus. Kestävyysraportointitarkastajan olisi annettava varmennuskertomuksellaan lausunto myös muun muassa kestävyysraportin digitaalisista merkinnöistä. Vastaavaa ei ehdoteta tilinpäätöksille.
Myös tilinpäätöstietojen digitaalisen muodon varmennus tulisi säätää pakolliseksi. Käytännössä varmennus kohdistuisi erityisesti merkintöjen oikeellisuuteen sekä sisällölliseen yhdenmukaisuuteen, kuten vapaaehtoisessa ESEF-varmennuksessa tällä hetkellä.
Varmennusvelvollisuuden tulisi koskea etenkin listayhtiöiden ESEF-tilinpäätöksiä, sillä niiden tilinpäätösinformaatiota kohtaan kohdistuu yhteiskunnassa suuri yleinen mielenkiinto, ja niiden tilinpäätöstietojen konekielinen käsittely yleistyy ja laajenee jatkossa myös yhtenäisen Eurooppalaisen yhteyspisteen (ESAP) käyttöönoton myötä.
ST ry ja Finanssivalvonta ovat jo vuosia esittäneet, että ESEF-varmennuksen tulisi olla pakollista kuten monessa muussa Euroopan maassa. Varmennus olisi listayhtiöiden tilinpäätösten konekielisen luotettavuuden ja kansainvälisen vertailtavuuden vuoksi syytä säätää pakolliseksi viimeistään tässä yhteydessä, kun tilinpäätösten digitalisaatiota muutenkin edistetään.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – talous & tilintarkastus 1/2023 -lehdessä.
