Artikkeli on julkaistu alunperin Profiitti – Talous & tilintarkastus -lehdessä 1/2018.
Säätiöiden vuosiselvityksessä on kipukohtansa koskien lähipiiritoimien raportointia ja erillisraportointia. PRH:n säätiövalvonta on kiinnittänyt erityistä huomiota toimintakertomuksessa esitettävään tietoon siitä, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi.
Kirjoittaja: Pauliina Päivinen, lakimies, Patentti- ja rekisterihallitus, Yritykset ja yhteisöt -tulosalueen valvontatiimi
Säätiöiden valvonta on ollut Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tehtävänä vuodesta 1995. Säätiövalvontatehtävä siirtyi oikeusministeriöltä lakimuutoksella (1172/1994). Nyt voimassa oleva säätiölaki (487/2015, ”SL”) astui voimaan 1.12.2015. Säätiölainsäädännön uudistamisen taustalla on, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavissa olevalla tavalla. Säätiölakiuudistuksella tavoiteltiin hyvien puitteiden antamista rehelliselle säätiötoiminnalle. Toisaalta myös säätiölakiuudistuksessa on huomioitu oikeussuojajärjestelmän tosiasiallinen tehostaminen väärinkäytöksiä silmällä pitäen. (ks. tarkemmin HE 166/2014 vp, s. 41)
Yksi lakiuudistuksen olennainen muutos oli säätiön lähipiirimääritelmän laajentaminen sekä säätiön lähipiirin kanssa tehtyjen toimien raportoiminen säätiön toimintakertomuksessa. Voimassa oleva säätiölaki kattaa aiempaa säätiölakia paremmin sellaiset säätiön piirissä toimivat tai säätiössä määräysvaltaa käyttävät henkilöt, yhteisöt, säätiöt ja näiden lähipiirin, jotka voivat vaikuttaa lähipiiritoimien tekemiseen. Säännösten taustalla on säätiöiden toiminnan avoimuuden lisääminen. (HE 166/2014 vp, s. 43 ja 45) Lähipiiritoimien raportoimista koskeva säännös on mahdollistanut sen, että PRH voi valvoa aiempaa tehokkaammin kiellettyjen varojen jakoa lähipiirille.
Lähipiiritoimien raportoinnissa paljon puutteita
Jokaisen säätiön on tehtävä toiminnastaan ja taloudestaan vuosiselvitys ja toimitettava se PRH:lle. PRH:n säätiövalvonta tarkastaa säätiöiden vuosiselvitykset. Vuosiselvitys koostuu säätiön tilikauden tilinpäätöksestä tase-erittelyineen, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta. Tarkastuksessa käydään läpi muun muassa se, että toimintakertomus täyttää säätiölain edellytykset.
Jos vuosiselvitys on puutteellinen, säätiövalvonta lähettää säätiölle korjauskehotuksen. Vuoden 2017 tarkastuksessa noin 25 prosenttia säätiöistä sai kehotuksen korjata vuosiselvityksessä olevia puutteita.
Vuonna 2017 säätiövalvonnan erityisenä painopisteenä oli voimassa olevan säätiölain raportointivelvollisuuden noudattamisen tarkastaminen. Huomiota kiinnitettiin lähipiiritoimien raportoimisvelvollisuuteen sekä säätiön tarkoituksen edistämiseen. Yksi suurin syy korjauskehotuksen lähettämiseen oli säätiön lähipiiritoimien raportointi.
Taloudellisista toimista ja eduista ilmoitettava
Säätiölain (SL 5:2) mukaan tilikaudelta laadittavassa toimintakertomuksessa on ilmoitettava tiedot niin kutsutun suppean lähipiirin (ks. SL 5:2.2 2-kohta) kanssa tehdyistä toimista. Tämä tarkoittaa sitä, että on ilmoitettava suppealle lähipiirille annetuista avustuksista ja muista osittain tai kokonaan vastikkeettomista taloudellisista eduista sekä muista säätiön ja sen suppean lähipiirin välisistä taloudellisista toimista.
Säännöksen mukaan ilmoitettavia tietoja ovat lähipiirisuhteen luonne, kuvaus toimesta tai taloudellisesta edusta sekä toimen tai taloudellisen edun raha-arvo. Tiedot voi yhdistellä jaoteltuina lähipiirimääritelmän (SL 1:8) kunkin kohdan tarkoittaman lähipiirin yhteenlaskettuihin kokonaan tai osittain vastikkeettomiin etuihin ja muihin taloudellisiin toimiin. Säätiöiden suppea lähipiiri voi muodostua melko suureksikin.
Säätiön hallitus kuuluu suppeaan lähipiiriin, joten säätiön ja sen hallituksen jäsenen välillä tapahtuvat taloudelliset toimet on raportoitava toimintakertomuksessa. Esimerkki tästä on hallituksen jäsenelle maksetut kokouspalkkiot. Lisäksi johtavassa asemassa olevat säätiön työntekijät kuuluvat säätiön suppeaan lähipiiriin, joten myös heidän kanssaan tehdyistä taloudellisista toimista on raportoitava. Useimmissa säätiöissä on siis raportoitavia lähipiiritoimia.
Lähipiiritoimien periaatteet kannattaa kuvata
Useimmat säätiön lähipiiriä koskevat korjauskehotukset koskivat tilanteita, joissa vuosiselvityksessä ei ollut mitään mainintaa lähipiirin kanssa tehdyistä toimista. Säätiövalvonta ei ole voinut varmistua siitä, onko säätiö huomioinut lähipiiritoimien raportoimisvelvollisuuden.
Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon lähipiiritoimien esittämisestä säätiön toimintakertomuksessa (KILA 2015/1945). Toimintakertomukseen suositellaan ottamaan yleiskuvaus periaatteista, joita säätiö noudattaa lähipiiritoimissa. Myös PRH säätiövalvojana suosittelee periaatteiden ilmaisemista toimintakertomuksessa. Jos säätiö ei ole tehnyt säätiölain tarkoittamia lähipiiritoimia, tämä on syytä todeta toimintakertomuksessa. Jos toimintakertomuksessa ei oteta kantaa lähipiiritoimiin, PRH joutuu kysymään säätiöltä erikseen asiasta lähipiiritoimien valvomiseksi.
Rahalainoista raportoitava erikseen
Lähipiiritoimien raportoimisen lisäksi säätiölaissa on säännös niin kutsutusta erillisraportoinnista. Myös tästä erillisraportoinnista PRH lähetti korjauskehotuksia säätiöille.
Säätiölain (SL 5:3) mukaan toimintakertomuksessa on erikseen ilmoitettava, jos suppealle lähipiirille annettujen rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai 5 prosenttia säätiön taseen omasta pääomasta. Ilmoitettava on lainan pääasialliset ehdot sekä tieto siitä, miten ne liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen, toimintamuotoihin ja varainhoitoon.
Pääasiallisia ehtoja on esimerkiksi tieto lainan saajasta, korosta, takaisinmaksuajasta ja vakuudesta. Säätiön on esimerkiksi ilmoitettava toimintakertomuksessa erikseen edellä mainitut tiedot, jos se on antanut tytäryhtiölleen 100 000 euron suuruisen rahalainan.
Tarkoituksen toteuttamisesta täytyy raportoida
PRH:n säätiövalvonta on kiinnittänyt erityistä huomiota toimintakertomuksessa esitettävään tietoon siitä, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi. Riittävää ei ole säätiön tarkoituksen tai sääntöjen mukaisen tarkoituksen toteuttamistapojen toteaminen. Toimintakertomuksesta on käytävä ilmi, miten säätiö on kyseisenä tilikautena edistänyt tarkoitustaan.
Jos säätiö ei ole kyennyt kyseisellä tilikaudella edistämään tarkoitustaan, PRH suosittelee, että säätiö selostaa asiaa tarkemmin toimintakertomuksessa.
19 valvonta-asiaa johti säätiötä velvoittavaan päätökseen
Vuonna 2017 vireille tulleista valvonta-asioista yli 80 prosenttia perustui säätiövalvonnan omiin tarkastushavaintoihin. Jäljelle jäävän osan vireilletulon taustalla olivat valvontapyynnöt tai mediassa esiinnostetut tapaukset. Uusia valvonta-asioita pantiin vireille 30 kappaletta.
Vuoden 2017 aikana ratkaistuista valvonta-asioista 19 tapauksessa säätiön päätöksen, toimenpiteen tai menettelyn todettiin olevan ristiriidassa säätiölain tai säätiön sääntöjen kanssa. Päätöksillä velvoitettiin säätiöitä muun muassa laatimaan suunnitelma säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi, ryhtymään säätiön taloudellisen tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin sekä ryhtymään toimiin säätiön hallituksen jäsenille maksettujen takautuvien palkkioiden takaisinperimiseksi. Jos näitä ei ole vielä maksettu, PRH on kieltänyt maksamisen. 19 säätiötä velvoittavaa päätöstä pitivät sisällään myös ennen vuotta 2017 vireilletulleita valvonta-asioita.
Muiden valvonta-asioiden käsittely päätettiin valvontamuistiolla, jossa todettiin, ettei ole aihetta enempiin toimenpiteisiin. Asian tutkiminen päätettiin laatimalla valvontamuistio.
PRH:n säätiövalvonnan tekemät valvontapäätökset ja valvontamuistiot ovat julkisia asiakirjoja. Näitä asiakirjoja voi tilata osoitteesta valvonta@prh.fi.
Tilintarkastaja, ilmoita huomioistasi PRH:lle
Säätiöllä on viranomaisen suorittaman säätiövalvonnan lisäksi vähintään yksi riippumaton ulkopuolinen taho, joka tarkastaa muun muassa säätiön hallinnon. Kyseessä on tilintarkastaja. PRH kiinnittääkin vuosiselvitysten tarkastusten yhteydessä erityistä huomiota säätiön tilintarkastajan laatimaan tilintarkastuskertomukseen. Huomio kiinnittyy siihen, onko kertomukseen kirjattu huomautuksia tai muita poikkeavuuksia. PRH:n kokemus on, että raportointikynnystä pidetään melko korkeana.
Tilintarkastajan on mahdollista säätiölain (SL 14:6) mukaan ilmoittaa PRH:lle säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä. Tilintarkastaja voi toimittaa myös PRH:lle jäljennöksen tilintarkastuspöytäkirjasta. Tilintarkastuspöytäkirjan toimittaminen on tilintarkastajan oman harkinnan varassa.
Säännöksen tarkoituksena on, että tilintarkastaja voisi ilmoittaa oma-aloitteisesti säätiövalvojalle esimerkiksi sellaisista tilintarkastushavainnoista, jotka voivat olla valvonnan kannalta tärkeitä, mutta joiden kirjaaminen julkiseen tilintarkastuskertomukseen voisi aiheuttaa tarpeetonta vahinkoa säätiölle. (HE 166/2014 vp, s. 176–177)
Voimassa olevan säätiölain aikana PRH ei ole saanut juuri yhtään tilintarkastuspöytäkirjaa tilintarkastajilta oma-aloitteisesti. PRH:n säätiövalvonnan toiveena on, että säätiölain säännöstä hyödynnettäisiin aktiivisemmin. Tilintarkastajan havaintojen saaminen viranomaisen tietoon on tärkeä osa tehokasta ja aktiivista säätiövalvontaa.
- Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää säätiörekisteriä ja valvoo säätiöiden toimintaa.
- PRH:n tehtävänä on valvoa, että säätiön toiminnassa noudatetaan säätiölakia ja säätiön sääntöjen määräyksiä.
- Valvonnan kohteena on 2 717 säätiötä (tilanne 31.12.2017).
- PRH ei valvo esimerkiksi eläkesäätiölain mukaisia eläkesäätiöitä.
- Valvonta on jälkikäteistä laillisuusvalvontaa.
Lue myös: Mihin tilintarkastaja kiinnittää huomiota säätiön tilintarkastuksessa?
Tilaa maksuton lehti sähköisenä versiona!
