Kirjoittaja ja kuva: Julia Parkkinen
Kestävyysraportoinnin varmentaminen on ollut jäsentymätöntä ja monet tahot ovat suorittaneet varmennuksia. Vaikka varmennusten on todettu olevan hyödyllisiä, ei niiden suorittamisesta ole päästy yksimielisyyteen. Suomessa varmennusten määrä on pysynyt suhteellisen alhaisena luottamuksen kulttuurista johtuen.
EU-direktiivi kestävyysraportoinnista (CSRD) eli Corporate Sustainability Reporting Directive laajentaa kestävyysraportteja laativien yritysten kenttää ja samalla vaatii yrityksiä varmentamaan raporttinsa vähintään rajoitetun varmuuden antavalla tasolla. Direktiivistä julkaistiin ennen virallista versiota ehdotus ja sitä on arvioitu eri vaiheissa. Direktiivin pitkä laatimisprosessi on aiheuttanut myös epäselvyyttä siitä, mitä lopullisessa versiossa vaaditaan.
Tilintarkastajat kestävyysraporttien varmentajina
Tutkielman empiirisen aineiston kerääminen tapahtui teemahaastatteluiden avulla. Tätä varten haastattelin neljää suomalaista tilintarkastajaa neljästä eri tilintarkastusyhteisöstä. Haastateltavien valintakriteerinä oli käytännön kokemus varmennuksista tai koulutusten kautta saatu ymmärrys aiheesta. Haastattelut osoittivat, että yritysten ja alan järjestöjen järjestämistä koulutuksista ja tiedonannoista huolimatta, tilintarkastajilla ei ole selkeää ymmärrystä alan tulevista muutoksista.
Haastateltavien mukaan tilintarkastajilla on hyödyllistä osaamista myös kestävyysraportoinnin varmentamisen näkökulmasta. Tilintarkastuksista saadaan synergiaetuja muun muassa asiakas- ja prosessiosaamisen kautta. Samanlaisten prosessien siirtyminen varmennuksiin ja tilintarkastajien ymmärrys asiakasyritysten toimintaympäristöstä ovat merkittäviä hyötyjä.
Vaikka tilintarkastajien taidot ovat hyödyksi myös kestävyysasioiden kohdalla, eroavat kestävyysraportit kuitenkin muista tilintarkastajan tarkastamista raporteista. Varmentajien on siis hankittava uudenlaista osaamista ja erityisesti kestävyyden aiheosaaminen on merkittävässä roolissa.
Haasteet ja mahdollisuudet
Tilintarkastuksesta tuttuja termejä ja prosesseja voidaan hyödyntää myös kestävyysasioiden varmentamisessa, mutta niidenkin siirtämisessä on haasteita. Esimerkiksi olennaisuudelle on mahdollista muodostaa selkeät rajat kvantitatiivisten tilinpäätöstietojen kohdalla, mutta kvalitatiivisten tietojen kohdalla on hankittava syvällistä ymmärrystä aiheesta, jotta rajat olennaisille asioille saadaan muodostettua.
Vaikka kestävyyden aiheosaamista voi tulla myös muilta varmennustiimin jäseniltä, on tilintarkastajien ymmärrettävä kestävyysasioita myös siksi, että niillä voi olla merkitystä myös tilinpäätöstietojen oikeellisuuden kannalta.
Julia Parkkinen, KTM, Turun kauppakorkeakoulu
Tutkielman tiivistelmä on luettavissa Turun yliopiston sivuilla. Koko tutkielman näkyvyys on rajattu.
Opiskelija-apuraha
Julia Parkkiselle myönnettiin opiskelija-apuraha pro gradu -tutkielmastaan keväällä 2023.
Suomen Tilintarkastajat ry:n rahasto tukee korkeakouluopiskelijoita myöntämällä apurahoja tilintarkastusalan koulutus- ja tutkimustoimintaan. Apurahat myönnetään keväällä tilintarkastusta opiskeleville tai alaa tutkiville.
Hakija voi olla opinnäytetyöntekijä, vastavalmistunut tai jatko-opiskelija. Apuraha on luonteeltaan kannustinapuraha, joka voidaan myöntää koulutukseen tai tutkimustoimintaan. Seuraava apurahahaku käynnistyy keväällä 2024.
