Kartoitin kandidaattitutkielmassani tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen eroja keskittyen erityisesti tarkastusprosesseihin. Tässä blogikirjoituksessa avaan tutkimukseni päähavaintoja.
Kirjoittaja: Niklas Nenonen
Tutkielma-aiheen taustaa
Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esitti kesällä 2020 yleisluonteisen tarkastuksen sallimista mikroyrityksille vaihtoehtona lakisääteiselle tilintarkastukselle. Muutos olisi merkittävä mikroyritysten kattaessa 93 prosenttia suomalaisesta yrityskentästä.
Aiheen ollessa varsin ajankohtainen ja maailmanlaajuisesti vähän tutkittu, päätin kandidaatin tutkielmassani kartoittaa tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen prosessien eroja keväällä 2020. Aiemman tutkimustiedon puutteen vuoksi keräsin aineistoa haastattelemalla kahdeksaa pitkän kokemuksen omaavaa auktorisoitua tilintarkastajaa, joilla oli yleisluonteisesta tarkastuksesta aiempaa kokemusta.
Tässä blogikirjoituksessa esittelen yleisluonteisesta tarkastuksesta käytävää keskustelua sekä tutkimukseni päähavainnot. Ammatillista harkintaa käyttäen vältän tekstissä turhaa ”ammattijargonia”.
Tilintarkastusala muutosten alla
Tilintarkastusala on viime aikoina ollut suuren muutoksen alla. Lainsäädännön kiristyttyä vuosien varrella on sekä yhtiöiden että tilintarkastajien taakka kasvanut. Tilintarkastuksen näkökulmasta kaikista pienimpien tilintarkastusvelvollisten, eli mikroyritysten, tarkastukseen vaadittavat toimenpiteet ovat suhteessa isompiin yhteisöihin usein liian suuret.
Tämän seurauksena sekä kansainvälisesti että Suomessa on ollut keskustelua vaihtoehtoisista varmennustavoista pienemmille yhteisöille. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty jo mm. Tanskassa, Virossa ja Ranskassa käytössä olevaa kevyempää tilintarkastusta, ns. yleisluonteista tarkastusta.
Tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen erot
Lakisääteinen tilintarkastus ja yleisluonteinen tarkastus seuraavat kansainvälisiä standardeja, joissa on määritelty, mitä kyseinen tarkastustoimenpiteen pitää sisältää.
Tilintarkastuksen ISA-standardeja sovelletaan tällä hetkellä kaikkien tilintarkastusvelvollisten yhtiöiden tilintarkastuksiin. Vaihtoehdoksi pienimmille tilintarkastusvelvollisille yhtiöille on nostettu ISRE-standardeihin pohjautuva yleisluonteinen tarkastus.
Sekä tilintarkastus että yleisluonteinen tarkastus ovat prosesseiltaan pääpiirteissään samankaltaisia. Molemmissa tarkastustavoissa tilintarkastajalta vaaditaan asiakkaaseen ja liiketoimintaan perehtymistä, jonka pohjalta mm. riskitekijät, olennaisuus ja tarkastustoimenpiteet määritellään.
Kenties suurin ero tarkastustapojen välillä muodostuu toteutusvaiheessa. Tilintarkastustoimenpiteisiin kuuluu tavanomaisesti aineistotarkastus sekä kontrollien testaus. Aineistotarkastukseen kuuluvat esimerkiksi tiedustelut, analyyttiset toimenpiteet sekä yksityiskohtainen aineiston ja dokumenttien läpikäynti. Yleisluonteisessa tarkastuksessa sen sijaan luotetaan ensisijaisesti pelkkiin tiedusteluihin ja analyyttiseen tarkastukseen. Toki ammatillista harkintaa käyttäen tarvittaessa syvennytään aineistotarkastukseen tositetasolle.
Tarkastustapaerojen seurauksena syntyy konkreettisin ero tarkastusten välille: tarkastuksesta annettava lausunto. Tilintarkastustoimenpiteiden ollessa mittavampia todetaan johtopäätöksessä tilinpäätöksen antavan oikean ja riittävän kuvan eli kohtuullisen varmuuden. Yleisluonteisen tarkastuksen johtopäätös on enemmän tulkinnanvarainen, sillä raportissa todetaan, ettei tarkastuksen perusteella tilintarkastajan tietoon ole tullut mitään, mikä antaa syyn uskoa, ettei tilinpäätös anna oikeaa ja riittävää kuvaa (huh!).
Aiheesta on eriäviä mielipiteitä
Haastateltavani olivat epävarmoja muiden osapuolten, kuten luottolaitosten, tulkinnasta rajoitetusta varmuudesta ja mahdollisista seurauksista. Tilintarkastajilla oli myös eriäviä mielipiteitä yleisluonteisessa tarkastuksessa tehtävistä tarkastustoimenpiteistä ja rajoitetun varmuuden tulkinnasta.
Osa haastattelemistani tilintarkastajista oli sitä mieltä, että tulisi tekemään yleisluonteisen tarkastuksen kevyempänä tilintarkastuksena siten, että se sisältäisi edelleen jonkinlaisen aineistotarkastuksen. Näin saataisiin korkeampi varmuus tilinpäätöksen oikeellisuudesta.
Mikäli näin on, on syytä epäillä muutoksen tuovan huomattavasti helpotusta tilintarkastuksen palkkioihin ja työtaakkaan, jotka nähdään suurimpina etuina yleisluonteisessa tarkastuksessa. On kuitenkin huomattava, että tutkielmaa tehdessäni yleisluonteisesta tarkastuksesta ei ollut tarkempia ohjeistuksia olemassa. Lisäksi yleisluonteisen tarkastuksen toimeksiannot ovat melko harvinaisia, mikä korostui vastauksien vaihtelevuudessa.
Koska ammatillinen harkinta korostuu yleisluonteisessa tarkastuksessa, pohdin tutkielmassani, miten tämä tulee vaikuttamaan toimeksiantojen vertailtavuuteen sekä odotuskuiluun tilintarkastajan ja tilinpäätöksen käyttäjien välillä.
TEM:in työryhmämietinnön lausunnoista ja haastatteluistani selvisi, että yleisluonteisen tarkastuksen sääntelymallista on eriäviä mielipiteitä. Selvää on kuitenkin, että tilintarkastusvelvollisuuden muutokselle nähdään tarvetta.
Skillnader mellan revision och lättare granskning
Jag skrev min kandidatavhandling om skillnader mellan revision och lättare granskning, med inriktning på granskningsprocesserna.
Revisionen har under senaste åren varit under stor förändring i och med skärpningar i den internationella lagstiftningen. Detta betyder att det riktas alltför stora krav på mikroföretagen som inte nödvändigtvis har behov av en fullständig revision.
Följaktligen har arbetsministeriet i Finland nyligen börjat undersöka möjligheten att mikroföretagens bokslut kunde granskas genom den så kallade lättare granskningen. Det föreslagna lagförslaget är betydande i och med att mikroföretagen omfattar 93 procent av de finska företagen.
Den lättare granskningen är, som namnet tyder, en mindre arbetsdryg version av revisionen. De största skillnaderna förekommer i uppdragsprocessen. I revisionen ska revisorn med hjälp av förfrågningar, analytisk granskning och substansgranskning komma fram med ett uttalande. I den lättare granskningen däremot litar revisorn i första hand på endast förfrågningar och analytisk granskning. Skillnaderna i granskningsåtgärderna reflekteras i rapporteringsfasen där säkerhetsnivåerna konkret skiljer sig från varandra.
Resultatet från mina intervjuer tyder på att granskningsåtgärderna vid revision av mikroföretag skalas neråt. De obligatoriska åtgärderna är färre i den lättare granskningen men revisorerna skulle antagligen välja att utföra substansgranskning för att öka säkerheten i uppdraget. Det förblir därmed oklart om den lättare granskningen kommer att minska på revisorernas arbetsbörda och sänka kostnaderna för uppdragen.
Det framkom också att respondenterna tolkar olika den begränsade säkerheten, vilket kan leda till att uppdragen inte är jämförbara med varandra samt ett förväntningsgap mellan revisorerna och användarna av bokslutet. Sammanfattningsvis, visade det sig dock att det finns ett behov av en förändring av revisionsskyldigheten för mindre företag i Finland.
– Niklas Nenonen sai Edwin Sederholmin rahaston apurahan kandidaatin tutkielmastaan vuonna 2020. Niklas opiskelee Hanken Svenska handelshögskolanissa.
Jaamme vuosittain apurahoja tilintarkastusalan opiskelijoille
Suomen Tilintarkastajat ry tukee Edwin Sederholmin rahaston kautta tilintarkastusalan koulutusta ja tutkimusta myöntämällä apurahoja korkeakouluopiskelijoille.
Apurahat myönnetään syksyllä tilintarkastusta opiskeleville tai tilintarkastusalaa muutoin tutkiville. Hakija voi olla opinnäytetyöntekijä, vastavalmistunut tai jatko-opiskelija.
Apuraha on luonteeltaan kannustinapuraha, joka voidaan myöntää koulutukseen tai tutkimustoimintaan. Apurahat jaetaan hakemusten perusteella.
