Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen merkitystä suomalaisessa pien- ja mikroyrityskentässä. Selvitin kirjanpitäjien ja tilinpäätösanalyytikoiden haastatteluiden avulla, miten tarkastusmuodot vaikuttavat tilinpäätösten laatuun. Tässä blogikirjoituksessa kerron lyhyesti tutkielmani tuloksista.
Kirjoittaja: Jenna Laurila | Kuva: Lari Järnefelt

Pienten yhtiöiden hallinnollista ja taloudellista taakkaa on viime vuosina pyritty keventämään. Vuonna 2018 tilintarkastuslakiin esitettiin muutosta, joka olisi vapauttanut mikroyritykset tilintarkastusvelvollisuudesta. Lakiesitystä kritisoitiin muun muassa sen vuoksi, että se voisi johtaa tilinpäätösten laadun heikkenemiseen. Tilintarkastusrajoihin päätettiin olla puuttumatta ja pienille yhtiöille alettiin suunnitella kevyemmän tarkastuksen mahdollisuutta.
Kesällä 2020 julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietintö. Sen mukaan tarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla mikroyrityksillä olisi vapaus valita tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen välillä. Yleisluonteinen tarkastus (ns. kevyempi tarkastus) käsittää kevyemmät tarkastustoimenpiteet tilintarkastukseen verrattuna. Sen tuottama varmuustaso on rajoitetumpi kuin tilintarkastuksen.
Tutkielmani valmistuessa keväällä 2021 lakihanke oli vielä kesken, mutta se oli lisätty syysistuntokauden lainsäädäntösuunnitelmaan. Lokakuun 2021 lopulla hallitus kuitenkin päätti, ettei tilintarkastuslakiin esitetä muutoksia tällä hallituskaudella. Hallituksen esitys jätettiin antamatta eduskunnalle, koska työryhmässä esiintyi niin paljon erimielisyyksiä. Kaikki työryhmässä eivät esimerkiksi luottaneet siihen, että pienten yhtiöiden velvoitteet todellisuudessa keventyisivät.
Molemmat tarkastusmuodot parantavat tilinpäätösten laatua
Haastattelin laskentahenkilöitä tilintarkastusalan ulkopuolelta, jotta tarkastusmuotojen vaikutuksia oli mahdollista arvioida objektiivisesti. Haastateltavana oli ulkoistettuja kirjanpitäjiä ja tilinpäätösanalyytikoita. Kaikilla haastateltavilla oli vankka kokemus pien- ja mikroyritysten tilinpäätösten parissa työskentelystä.
Tutkielmani tulokset osoittavat sekä tilintarkastuksen että yleisluonteisen tarkastuksen edistävän tilinpäätösten laatua (oikeellisuutta, luotettavuutta ja käytettävyyttä). Varmennusmuodolla ei ole merkittävää vaikutusta tilinpäätöksen laatuun, joten lakimuutos ei todennäköisesti olisi heikentänyt tilinpäätösten laatua. Sen sijaan on olennaista, että tilinpäätös ylipäätään tarkastetaan riippumattoman tilintarkastajan toimesta.
Haastateltavat näkivät tilintarkastajien henkilökohtaisilla toimintatavoilla olevan merkitsevä rooli tilinpäätöksen laadun kannalta. Ammattitaitoinen tilintarkastaja osaa sopeuttaa toimenpiteensä asiakkaan mukaisesti tarkastustavasta riippumatta.
Tulevaisuus näyttää yleisluonteisen tarkastuksen aseman
Yleisluonteinen tarkastus ei kadonnut mihinkään, vaikka lakihanke kaatuikin. Kevyempää tarkastusta voidaan käyttää, jos yritys haluaa tarkastuttaa tilinpäätöksensä vapaaehtoisesti. Tiedon levittäminen aiheesta myös tilintarkastusalan ulkopuolelle voisi lisätä kiinnostusta vapaaehtoista varmentamista kohtaan.
Lakihankkeen kaatumisesta huolimatta pienten yhtiöiden tilintarkastukseen liittyviä käytäntöjä pyritään edelleen yhdenmukaistamaan. Kansainvälinen standardi yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastukselle on kehitteillä. Suomessa seurataan tarkasti tätä kansainvälistä kehitystä.
Pienten yhtiöiden taloudellisissa ja hallinnollisissa velvoitteissa on varmasti keventämisen varaa. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että tilinpäätösten tulkitsijan on aina voitava luottaa tilinpäätökseen. Eri osapuolten tarpeiden yhteensovittaminen on haastavaa ja aikaa vievää. Vasta tulevaisuudessa osaamme sanoa, millaisen aseman yleisluonteinen tarkastus saavuttaa tilintarkastuksen rinnalla.
Jenna Laurila, KTM, Turun yliopisto
Jenna Laurilalle myönnettiin opiskelija-apuraha pro gradu -tutkielmastaan vuonna 2021.
Jaamme vuosittain apurahoja tilintarkastusalan opiskelijoille
Suomen Tilintarkastajat ry tukee tilintarkastusalan koulutusta ja tutkimusta myöntämällä apurahoja korkeakouluopiskelijoille. Apurahan hakija voi olla pro gradu -tutkielman tai opinnäytetyön tekijä, vastavalmistunut tai jatko-opiskelija.
Apuraha on luonteeltaan kannustinapuraha, joka voidaan myöntää koulutukseen tai tutkimustoimintaan. Apurahat jaetaan hakemusten perusteella. Seuraava apurahahaku käynnistyy keväällä 2022.