PRH:n tilintarkastusvalvonta julkaisi vuoden 2020 laaduntarkastuksen tulokset maaliskuussa. Tilintarkastajiin kohdistuvien laaduntarkastusten tulokset huolestuttavat ammattikuntaa.
Kirjoittaja: Riitta Laine | Kuva: Aki Rask
PRH:n tilintarkastusvalvonta julkaisi vuoden 2020 laaduntarkastuksen tulokset maaliskuun lopulla. Yksittäisiin tilintarkastajiin kohdistuvien laaduntarkastusten tulokset huolestuttavat ammattikuntaa.
Laaduntarkastuksen kohteena olleista 139 tilintarkastajista puolet läpäisi laaduntarkastuksen eli sai hyväksytty-tuloksen. Hylätty-tuloksen sai 8 % tilintarkastajista. Väliin jää iso joukko (42 %) tilintarkastajia, jotka eivät saaneet tulosta lainkaan. Miten heille kävi?
Hyväksytty tulos edellyttää lähes moitteetonta suoritusta
Tilintarkastajiin kohdistuva laaduntarkastus tehdään valitsemalla häneltä yksi tilintarkastustoimeksianto, joka käydään läpi käyttäen laaduntarkastuksen työohjelmaa (“tsekkilista”). Hyväksytyn tuloksen saamiseksi pitää seuraavien kriteerien täyttyä
- pitää olla tehnyt riittävästi tilintarkastustoimenpiteitä ja hankkinut riittävästi evidenssiä lausuntonsa tueksi
- tilintarkastuksessa ei ole olennaisia puutteita tarkastustyön kokonaisuus huomioon ottaen
- evidenssi ja sitä tukeva dokumentaatio ovat riittäviä
- relevanttien tilintarkastusstandardien tai julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan tavoitteet on saavutettu (lähde: PRH:n tilintarkastusvalvonta).
Riittävyys, olennaisuus ja relevanttius eivät ole absoluuttisia määreitä eikä niistä ole määrätty tarkasti laeissa tai standardeissa. Tästä syystä niihin liittyy arvionvaraisuutta niin tilintarkastusta tehtäessä kuin laaduntarkastuksessakin. Se, mikä on riittävää, olennaista ja relevanttia, vaihtelee muun muassa asiakkaittain, tilikausittain ja tilinpäätöserittäin, ja myös tilintarkastajan asiakkaasta tekemä riskiarvio vaikuttaa asiaan.
Laaduntarkastuksessa kriteerien täyttymistä arvioidaan tilintarkastuksen dokumentaatiota läpikäymällä. Jos dokumentaation ja tilintarkastajalta saatujen lisäselvitysten perusteella kriteerit eivät täyty, ei toimeksianto voi saada hyväksytty-tulosta.
Hylätyissä toimeksiannossa on merkittäviä puutteellisuuksia
Hylätty-tulokseen laaduntarkastuksessa voivat johtaa seuraavat asiat
- uusintatarkastuksen perusteella todetaan, että uusintatarkastukseen johtaneita puutteita ei ole korjattu ja tilintarkastajan toiminnassa on edelleen olennaisia puutteita
- tarkastustyö on erittäin puutteellista kaikissa tarkastustyön vaiheissa
- dokumentointi puuttuu kokonaan tai lähes kokonaan
- tilintarkastuskertomuksessa on annettu selvästi virheellinen lausunto
- tilintarkastajan toiminnassa havaitut puutteet tai virheellisyydet ovat niin olennaisia, että ne vaativat välittömiä valvontatoimenpiteitä
- tilintarkastaja ei ole noudattanut velvollisuutta (TTL 8:1 §) toimittaa tilintarkastusvalvonnalle ilman aiheetonta viivästystä sen pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset avoimesti ja totuudenmukaisesti sekä avustaa muutoinkin valvonta-asian selvittämisessä
- tilintarkastaja on kieltäytynyt laaduntarkastuksesta ja siten toiminut vastoin tilintarkastuslain 4 luvun 5 §:ää (lähde: PRH:n tilintarkastusvalvonta).
Myös hylätty-tuloksen kriteerit ovat osittain arvionvaraisia, mutta myös tiukkoja ja vahvasti ilmaistuja.
Hylätty-tulokseen johtaneita syitä ovat olleet esimerkiksi seuraavat:
- konsernitilinpäätös on tarkastamatta
- tilintarkastaja on toiminut yhtiön tilintarkastajana ilman asianmukaista valintaa
- kertomuksesta puuttuu lausuntoja, kuten toimintakertomusta koskevat lausunnot
- tilintarkastuksen dokumentaatio puuttuu lähes kokonaan
- aiemmassa uusintatarkastuksessa havaittuja olennaisia puutteita ei ole korjattu.
Sekä kriteerien että esimerkkien valossa hylätty-tulokset kuulostavat ansaituilta. Mistä sitten kiikastaa?
Uusintatarkastus on tarpeeton välitila
Jos kummankaan tulosluokan kriteerit eivät täyty, määrätään tilintarkastaja uusintatarkastukseen. Tarkastetussa toimeksiannoissa on tällöin olennaisia puutteita tai se on riittämätöntä, mutta ei niin vakavia, että tulos olisi hylätty. Uusintatarkastuksella tilintarkastajalle annetaan muutama vuosi aikaa kehittää työtään ennen uutta laaduntarkastusta, joka voi kohdistua samaan toimeksiantoon tai eri toimeksiantoon.
Molempien tulosluokkien kriteerit ovat siis tiukkoja ja arvionvaraisia. Ei ihme, että suurimmassa osassa toimeksiantoja ne eivät täyty tai niiden täyttymisestä on vaikea tehdä johtopäätöstä. Tähän luokkaan on jäänyt joka vuosi iso osa laaduntarkastetuista toimeksiannoista (vuosina 2017–2020 välillä 26–42 %). Uusintatarkastukseen määrättyjen toimeksiantojen laadun kirjo on laaja – osa jää juuri hyväksytyn alle, osa taas on hyvin lähellä saada hylätty-tuloksen.
Tilintarkastajat ovat luonteeltaan tunnollisia ja haluavat sekä tehdä hyvää työtä että laaduntarkastuksen puumerkin tekemälleen työlle. Uusintatarkastukseen määrääminen ahdistaa monia. Viedäänhän jokainen tilintarkastuskin kertomukseen saakka ilman lausuntoa tai sen kanssa, keskustellen ensin johdon kanssa!
En kiellä, etteikö tilintarkastuksissa ja etenkin niiden dokumentoinnissa olisi puutteita. Omissani ainakin taatusti oli! Toimiessani aikanaan useita vuosia tilintarkastusyhteisön sisäisenä laaduntarkastajana totuin kuitenkin siihen, että jokaisesta laaduntarkastuksesta tehdään tulospäätös. Jos hylkäyskriteerit eivät täyttyneet, mutta löytyi olennaisia puutteita, annettiin tulokseksi ’hyväksytty kommentein’.
Uusintatarkastusluokkaa arvioitava kriittisesti
Uusintatarkastukseen määräämisen tarpeellisuutta pitäisi harkita kriittisesti. Käyttöön voitaisiin esimerkiksi ottaa kolmas tulosluokka ’hyväksytty kommentein’. Tähän tulosluokkaan joutuminen voisi tarvittaessa johtaa nopeampaan rotaatioon laaduntarkastuksessa, kuten yhdistyksemme puheenjohtaja Ilkka Kujala ehdotti laaduntarkastuksen tuloksia käsitelleessä jäsenwebinaarissamme 15.4.2021. Käytännössähän lopputulos olisi sama kuin nykyään, mutta ilman “välitilaan” joutumista.
Toinen vaihtoehto olisi madaltaa hyväksytty-luokan rimaa ja sallia joitain olennaisiksikin katsottuja puutteita. Näin voitaisiin tehdä etenkin, jos
- kyseessä on selkeästi dokumentointipuute eikä puute tehdyssä tarkastuksessa
- puutteilla ei voida osoittaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen tai siitä annetun kertomuksen oikeellisuuteen tai
- kyse ei ole selkeästi tahallisesta piittaamattomuudesta.
Erityisesti kriteerien tiukkuus ja arvionvaraisuus huomioiden katsoisin, että tilintarkastajat ansaitsisivat laaduntarkastuksesta aina tulospäätöksen. He ovat laaduntarkastuksen kohteena joka tapauksessa vähintään 6 vuoden välein. Siinä on jo uusintatarkastusta kerrakseen!
Jäsenwebinaarin tallenne on kaikkien Suomen Tilintarkastajat ry:n jäsenten katsottavana jäsentiedotteissa (vaatii kirjautumisen).
Lue lisää:
- Vuosiraportti PRH:n nettisivuilla: Laaduntarkastuksen vuosiraportti 2020
- Uutinen: PRH:n laadunvalvonnan vuosiraportti 2020
- Artikkeli: Riitta Ylipiha: Laadun arviointiin tarvitaan dokumentaatiota
- Artikkeli: Liisa Räsänen: ”Tarvitsemme rakentavaa yhteistyötä”
- Artikkeli: Pekka Pajamo: 10 kysymystä tilintarkastusvalvonnasta
- Bloggaus: Sanna Alakare: Laaduntarkastukset ohjaavat toimintaa ja kehittävät tilintarkastuksen laatua
