Isoimmat yritykset raportoivat kestävyydestä jo 2024 alkavalta tilikaudelta, ja pian alkaa myös pörssin ulkopuolisten yhtiöiden raportointi. Myös pk-yritysten pitää varautua toimittamaan kestävyystietoja asiakkaille osana alihankintaketjua.
Työ- ja elinkeinoministeriön Timo Kaisanlahti tiivisti juuri julkaistun hallituksen esityksen pääkohdat kestävyysraportointidirektiivin implementoinnista Suomeen. Hän muistutti hallituksen roolista:
”Kestävyysraportointiin liittyvät asiat on syytä käsitellä tarkastusvaliokunnassa tai hallituksessa. Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan osaaminen on oltava riittävää.”
Finanssivalvonnan Tiina Visakorpi kertoi Fivan tekemästä kyselystä kestävyysraportoinnin käyttöönotosta. Kysely oli tehty tarkastusvaliokunnille ja tulokset julkistetaan arviolta marras-joulukuun vaihteessa.
Kaksoisolennaisuusanalyysi on merkittävässä roolissa
Kesko Oyj:n Eva Kaukinen kertoi Keskon vastuullisuustyöstä. CSRD:n perusideana on tärkeä tunnistaa kestävyysvaikutuksia arvoketjuissa, mikä on merkityksellistä juuri kaupan alalle.
”Gap-analyysin tulokset antavat bruttolistan, mutta ilman kaksisuuntaista olennaisuusarviointia emme vielä tiedä, mitä tulisi raportoida. Kaksisuuntaisen olennaisuusarvion tulosten analysointi on hyvin merkittävässä roolissa ja siihen kannattaa käyttää riittävästi aikaa. Olennaisuusarvioinnissa myös tunnistetaan, missä kohtaa arvoketjua vaikutukset ovat.”
Suomen Tilintarkastajien kestävyysraportointityöryhmän puheenjohtaja, KHT Marika Nevalainen herätteli puheenvuorossaan, miten valmistautua kestävyysraportointiin ja sen varmentamiseen. Esityksessä annettiin vinkkejä tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle, miten valmistautua raportointiin.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä.
Lue lisää:
