Komission energiakriisitoimet vauhdittavat kestävyysraportoinnin uudistusta

Komission energiakriisin toimintasuunnitelma vaikuttaa Euroopan vihreään kehitykseen. Se sisältää vetoomuksen jäsenvaltioille, jotta ne nopeuttaisivat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa jo suunniteltuja toimia.

Kirjoittaja: Ingalill Aspholm | Kuva: Terhi Mattila

Euroopan komissio julkaisi maaliskuun 2022 alussa toimintasuunnitelmansa energiakriisin ratkaisemiseksi ja kohtuuhintaisen, varman ja kestävän energian takaamiseksi kaikille. Ehdotukset viivästyivät, jotta uusia toimenpiteitä voitaisiin sisällyttää vastauksena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

Energiakriisin toimintaohjelma ”RePowerEU” tarkoittaa massiivisia investointeja uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko-, tuuli- ja vetyenergiaan. EU etsii kohdennettua kiihdytystä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle.

Investointien lisääminen uusiutuviin energialähteisiin palvelee EU:n strategisia etuja ja vähentää negatiivisia ilmastovaikutuksia. Energiatehokkuuden parantaminen kattaa rakennusten peruskorjauksen, teolliset prosessit ja energiaverkkojen tehokkaan hallinnan.

Kohti vertailukelpoista kestävyysraportointia

Miten sitten ”RePowerEU” näkyy tai miten sen tulisi näkyä yritysten liiketoiminnoissa ja kestävyysraportoinneissa? Vastaus saadaan kevään aikana EU:n lainsäädäntörintamalla, kun kolmikantaneuvottelut Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä kestävyysraportoinnin direktiivistä (CSRD) käydään.

Viime viikkojen tilanne Euroopassa on nostanut yritysvastuun ja ESG:n merkitystä yritysten toiminnoissa esille entistä vahvemmin. Eurooppa-tasonorganisaatiot katsovat, että on äärimmäisen tärkeää, että päätöksentekijät tukevat Euroopan komission ehdottamaa kestävyysraportointidirektiivin aikataulua ja EU:n kestävän kehityksen raportointistandardeja koskevia suunnitelmia.

Kestävyysraportointidirektiivin on tarkoitus korjata nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanossa havaittuja puutteita ja tehdä yritysten julkistamat kestävän kehityksen tiedot vertailukelpoisiksi, johdonmukaisiksi ja merkityksellisiksi.

Direktiiviehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi ja siihen liittyvä Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (CEPS) tutkimus osoittavat kategorisesti sen, että pakollinen kestävyysraportointi tuo yrityksille selkeyttä sekä auttaa vähentämään sidosryhmien tietopyyntöjen määrää.

Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan myös, että ei-taloudellisen raportoinnin direktiivi (NFRD) on lisännyt tietoisuutta kestävyysasioista. Useimmat yritykset ovat kuitenkin muuttaneet toimintatapojaan ja prosessejaan sidosryhmiensä, liiketoimintakumppaneidensa tai yleisen mielipiteen takia. Jos yritys ei ole kokenut ulkoista painetta edetä kestävyysasioissa, se suhtautuu lainsäädäntöönkin lähinnä hallinnollisena taakkana.

Brysselin kolmikantaneuvottelujen tulosten saavuttaminen nopeasti olisi erittäin tärkeää, jotta kestävyysraportoinnin direktiivi saataisiin voimaan suunnitellusti vuoden 2023 alusta.  Direktiiviehdotus selventää kestävän kehityksen tiedonantovelvoitteiden täytäntöönpanoa ja tarjoaa näin lisävarmuutta yrityksille sekä sijoittajille ja muille sidosryhmille.

Ehdotuksen mukaan yritykset raportoivat tiedot kestävän kehityksen riskeistä, mahdollisuuksista ja vaikutuksista vuonna 2024. Käytännössä yritysten tiedonkeruu alkaisi ensi vuoden alussa.

Direktiivin viivästyminen hidastaisi yritysten ja rahoitusmarkkinoiden toimijoiden kykyä tukea taloutemme kestävän kehityksen muutosta. Lisäksi se vaarantaisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja kestävän rahoitusstrategian täytäntöönpanoa.

Kestävyysraporteista entistä tärkeämpi tietolähde

Vihreän kehityksen ohjelma ja kestävyysstrategia tukevat EU:n talouden kestävään kehitykseen siirtymistä. Tavoitteena on myös nostaa yritysten rooli, suorituskyky ja vaikutusten mittaaminen kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa esiin.

EU:n standardien täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää, jotta yrityksiä voidaan auttaa tarjoamaan olennaista tietoa. Kestävyystiedot ovat olennaisia sijoittajille, rahoitusmarkkinoiden toimijoille ja koko yhteiskunnalle. Kestävän kehityksen datan merkitys kriittisenä kulmakivenä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja kestävän rahoituksen toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on kiistaton.