Suositus osakeyhtiön hallinnon tarkastuksesta

Uusi suositus antaa hallinnon tarkastuksesta ensimmäistä kertaa yhtenäisen ja jäsentyneen esityksen. Se kuvaa tarkastuksen nykytilan ja antaa viitekehyksen käytännön työn lähtökohdiksi.

Uusi suositus antaa hallinnon tarkastuksesta ensimmäistä kertaa yhtenäisen ja jäsentyneen esityksen. Se kuvaa tarkastuksen nykytilan ja antaa viitekehyksen käytännön työn lähtökohdiksi.

Hallinnon tarkastuksella on Suomessa pitkät perinteet. Sitä edellytettiin jo vuoden 1895 osakeyhtiölaissa. Vuonna 1978 se siirtyi käytännössä muuttumattomana tilintarkastuslakiin.

Tarve täsmentää vakiintunutta käytäntöä

Laissa on säädetty , että hallinnon tarkastus on osa tilintarkastusta. Samoin säädetään tilintarkastajan raportointivelvollisuudesta. Laissa ei kuitenkaan määritellä hallinnon tarkastuksen sisältöä ja laajuutta eikä näin myöskään sen käytännön suorittamista.

Hallinnon tarkastusta on pitkään määrittänyt ammattikunnan vakiintunut käytäntö. Lisäksi siitä on käyty keskusteluja ja käsitelty kirjallisuudessa.

Hallinnon tarkastuksen sisältöä ei ole kuitenkaan aiemmin kokonaisvaltaisesti jäsennetty tilintarkastajien ammattikunnan toimesta. Tarve hallinnon tarkastuksen sisällön täsmentämiseksi on tullut esiin niin ammattikunnan kuin sen sidosryhmien taholta.

Uusi suositus on yhtenäinen esitys hallinnon tarkastuksen kokonaisuudesta

Ensimmäistä kertaa tämä suositus kokoaa tilintarkastajien ammattikunnan yhtenäisen ja jäsentyneen esityksen hallinnon tarkastuksesta. Suositus kuvaa hallinnon tarkastuksen nykytilan ja antaa viitekehyksen ja raamit hallinnon tarkastuksen lähtökohdiksi. Suositus edistää osaltaan hyvää tilintarkastustapaa.

Suosituksessa kuvataan koko hallinnon tarkastuksen prosessi. Siihen kuuluvat tarkastuksen suunnittelu, riskien arviointi ja tarkastustoimenpiteistä päättäminen. Suosituksessa määritetään myös, minkä säädösten noudattamista tilintarkastaja tarkastaa ja minkä säädösten rikkomisesta tilintarkastaja huomauttaa tilintarkastuskertomuksessa.

Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti tilintarkastajien käyttöön. Se yhtenäistää tilintarkastajien käytäntöjä ja siten myös tilintarkastusten laatua. Sidosryhmät ymmärtävät aiempaa paremmin, mitä tilintarkastaja tarkastaa ja mitä tarkastustyöltä voi odottaa.

Kaikkiin tilintarkastuksiin soveltuvaa, yksi­selitteistä ohjeistusta suosituksella ei pyritä antamaan, mutta raamit ja viitekehys kyllä. 

Lähtökohtana johdon huolellisuusvelvoite

Hallinnon tarkastus on suosituksessa sidottu osakeyhtiölaissa säädettyyn johdon huolellisuusvelvoitteeseen. Hallinnon tarkastuksessa arvioidaan, onko johto noudattanut tätä velvoitetta. Tilintarkastajan näkökulmasta tämä tarkoittaa johdon toiminnan asianmukaisuuden arviointia, ei niinkään yksittäisten yhtiötä velvoittavien erityisnormien noudattamisen arviointia.

Johdon tehtävä on tunnistaa yrityksen toimintaympäristö ja siinä sovellettavat normit. Tilintarkastaja puolestaan arvioi, onko johto toiminut huolellisesti. Tilintarkastajan raportointi on tarpeen, jos johdon toiminnassa on huomautettavaa.

Huolellisuusvelvoite elää ajassa, ja sen lähtökohdat voivat muuttua toimintaympäristön ja sääntelyn muuttuessa. Näin myös hallinnon tarkastuksen sisältöä on arvioitava ajoittain.

Suositus valmistui Suomen Tilintarkastajat ry:n vetämässä työryhmässä

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuonna 2018 hallinnon tarkastuksen olevan tärkeä osa tilintarkastusta. Hallinnon tarkastuksen sisältöä haluttiin kuitenkin täsmentää.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi Suomen Tilintarkastajat ry:tä laatimaan suosituksen hallinnon tarkastuksesta. Yhdistys perusti laajapohjaisen työryhmän edistämään hanketta vielä samana vuonna.

Perinpohjaisen selvitys- ja kirjoitustyön jälkeen suositus hallinnon tarkastukseksi valmistui keväällä 2021. Se on lajissaan ensimmäinen kirjallinen ohjeistus aiheesta yli sataan vuoteen.

Lisää aiheesta:

Lisää samasta aiheesta

Suositus vastuullisuusraporttien varmentamisesta

Syksyllä 2021 annettu suositus vastuullisuusraporttien varmentamisesta on päivitetty. Suosituksen (2/2023) sisältö ja rakenne on pidetty pääosin ennallaan. Päivityksessä on huomioitu edellisen suosituksen jälkeen kertyneet käytännön kokemukset.

Lue lisää

Rahanpesun ja terrorismin estäminen

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) tuli voimaan 3.7.2017. Lain tavoitteena on muun muassa tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ennalta estämistä niin, että laissa mainitut toimijat, tilintarkastajat mukaan lukien, ottaisivat omassa toiminnassaan huomioon entistä enemmän näihin rikoksiin liittyvät riskit.

Lue lisää

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top