Omnibus-paketin muutosehdotusten vaikutus kestävyysraportointivelvollisuuteen Suomessa vuonna 2025

Euroopan komissio julkaisi helmikuun lopussa Omnibus-ehdotuksen, jonka yhtenä tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa ja parantaa Euroopan kilpailukykyä. Keräsimme yhteenvedon keskeisimmistä ehdotetuista muutoksista sekä mahdollisista vaikutuksista voimassa olevaan raportointivelvollisuuteen Suomessa.

Artikkelia päivitetty 22.4.2025

Omnibus on lainsäädännön termi, jota käytetään useita eri aloitteita yhteen lainsäädäntöpakettiin yhdistävistä säädöksistä. Omnibus-ehdotuksessa pyritään keventämään kestävyysraportointivelvollisten yritysten hallinnollista taakkaa. Lisäksi Omnibus-paketissa ehdotetaan muutoksia muun muassa yritysvastuudirektiiviin (CSDDD) sekä EU-taksonomiaan. Omnibus-ehdotukset eivät ole lopullisia direktiiveihin ja asetuksiin kirjattavia muutoksia.

Direktiivimuutokset pitää hyväksyä sekä Euroopan parlamentissa että Euroopan neuvostossa ja niihin saattaa vielä tulla muutoksia. Tämän jälkeen EU-maa voi ja on velvollinen saattamaan muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa ovat tällä hetkellä vielä voimassa kestävyysraportointivelvollisuuteen liittyvät lait, jotka implementoitiin vuonna 2023. Kestävyysraportointivelvollisuuden muuttaminen Suomessa edellyttää ensin muutosten hyväksymistä CSRD-direktiiviin EU:ssa, jonka jälkeen kirjanpitolain muutos tulisi hyväksyä ja vahvistaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Toisen ja kolmannen aallon yritysten raportointivelvollisuus siirtyy kahdella vuodella

Ehdotus toisen ja kolmannen aallon yritysten raportointivelvollisuuden siirtämisestä kahdella vuodella eteenpäin on tässä hetkessä ratkaisevin monen raportointivelvollisen ja varmentajan kannalta. Tällä ns. stop the clock -ehdotuksella yritykset saavat lisäaikaa valmistautua muihin ehdotettuihin muutoksiin omassa raportoinnissaan. Lykkäystä koskeva lopullinen direktiivi on hyväksytty EU:ssa pikavauhtia, ja se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16.4.2025. Direktiivi on tullut voimaan sen julkaisua seuraavana päivänä eli 17.4.2025.

Suomessa kansallinen direktiivin implementointi on jo alkanut, kun työ- ja elinkeinoministeriö on avannut lausuntopyynnön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi mahdollisuudesta lykätä kirjanpitolain 7 luvun soveltamista. Luonnoksen mukaan laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2025, mutta sen säännöksiä voitaisiin soveltaa jo 1.1.2025 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa julkaiseman kolumnin mukaan hyväksytty direktiivi on kuitenkin jo nyt Suomessa sovellettavaa oikeutta, vaikka kansallinen lainsäädännön muutosprosessi ei olisikaan vielä saatettu loppuun. Toisen ja kolmannen aallon yritykset voivat siis nyt jo toimia sen mukaan, että niiden raportointivelvollisuus alkaa kaksi vuotta alkuperäistä aikataulua myöhemmin.

Ehdotus kestävyysraportointivelvollisuutta määräävän rajan nostamisesta

Edellä kuvatusta lykkäysehdotuksesta erillisenä on lisäksi ehdotettu useita muutoksia myös raportoinnin soveltamisalaan ja sisältöön. Nämä muutosehdotukset etenevät EU:ssa hitaammin kuin lykkäystä koskeva muutos.

Komission muutosehdotuksessa raportointivelvollisuuden rajoiksi on asetettu 1 000 työntekijää ja lisäksi liikevaihto vähintään 50 milj. euroa tai tase vähintään 25 milj. euroa. Komissio on arvioinut, että tämän rajauksen myötä raportointivelvollisuuden piiristä jäisi pois noin 80 % nykyisen direktiivin mukaisista raportointivelvollisista. Tämä on merkittävä muutos tällä hetkellä Suomessa voimassa olevaan kestävyysraportointilainsäädäntöön.

Yhteenveto raportointivelvollisuuden muutoksista raportointiaallon mukaan
Muutosehdotus
Raportointivelvollisuus – 1. aallon yrityksetKestävyysraportointivelvollisia olisivat yritykset, joilla on keskimäärin yli 1 000 työntekijää tilikauden aikana ja jonka liikevaihto on yli 50 milj. euroa tai tase yli 25 milj.euroa.

Yritykset jatkavat raportointia nykyisten CSRD –vaatimusten mukaisesti, kunnes muutokset on hyväksytty.
Raportointivelvollisuus – 2. aallon yrityksetCSRD:n soveltamisen alkamisajankohta siirtyisi kahdella vuodella eteenpäin. 2. aallon yritykset raportoisivat ensimmäisen kerran 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavasta tilikaudesta.

Samalla ehdotetaan soveltamisalan rajaamista yrityksiin, joilla on keskimäärin yli 1 000 työntekijää tilikauden aikana ja jonka liikevaihto on yli 50 milj. euroa tai tase yli 25 milj.euroa.
Raportointivelvollisuus – 3. Aallon yrityksetCSRD:n soveltamisen alkamisajankohta siirtyisi kahdella vuodella eteenpäin. 3. aallon yritykset raportoisivat ensimmäisen kerran 1.1.2028 tai sen jälkeen alkavasta tilikaudesta.

Samalla ehdotetaan soveltamisalan rajaamista yrityksiin, joilla on keskimäärin yli 1 000 työntekijää tilikauden aikana ja jonka liikevaihto on yli 50 milj. euroa tai tase yli 25 milj.euroa.

Lukuisia muutoksia raportoitaviin tietoihin ja niiden varmentamiseen

Omnibus sisältää lisäksi lukuisia muutosehdotuksia, jotka vähentävät ESRS-standardien mukaisia raportoitavia tietoja ja supistavat esitettävien tietojen laajuutta. Komissio ehdottaa myös EU–taksonomiaraportointiin enemmän joustavuutta. Taksonomiamuutoksen konsultaatio on käynnistetty ja esityksen mukaan muutokset tulisi voimaan vuoden 2026 alusta, jolloin ensimmäisen aallon yritykset voisivat soveltaa helpotuksia raportoinnissaan välittömästi.

Komission ehdotuksessa Vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (VSME) hyväksyttäisiin delegoidulla säädöksellä ohjaamaan CSRD:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yritysten kestävyysraportointia. Tällä tavoitellaan, että VSME:n mukaisista raportointivaatimuksista muodostuisi yläraja tietopyynnöille, joita voidaan esittää toimitusketjuun kuuluville, ei-raportointivelvollisille yrityksille

Komissio ehdottaa, että kestävyysraportoinnin varmennus tehtäisiin rajoitetun varmuuden mukaisesti. Nykyisin vaihtoehtona on tulevaisuudessa myös varmentaminen kohtuullisen varmuuden mukaisesti. Lisäksi suunnitellut kestävyysvarmennusstandardit korvattaisiin muun tasoisella ohjeistuksella.

Muutosehdotuksia myös yritysvastuudirektiiviin

Yritysvastuudirektiiviin (CSDDD) ehdotetaan myös useita muutoksia. Komissio ehdottaa, että yritysvastuudirektiivin soveltaminen siirtyy vuodella, jolloin se alkaisi 2028. Jatkossa yritysten huolellisuusvelvoite kohdistuisi vain niiden arvoketjussa oleviin suoriin alihankkijoihin. Seurantoimenpiteiden taajuus harvenisi viiteen vuoteen nykyisen vuosittaisen seurannan sijaan.

KRT-tutkinnon siirtymäsäännös voimassa vuoden 2027 loppuun saakka

Komissio ei ehdota muutoksia kestävyysraportointitarkastajia koskevaan siirtymäsäännökseen. Rekisteröintihakemus on siirtymäsäännöksen nojalla tehtävä viimeistään 31.12.2027.

Ehdotettujen muutosten tavoite 

Omnibus on osa komission kilpailukykykompassia, jonka tavoitteena on parantaa Euroopan kilpailukykyä seuraavan viiden vuoden aikana muun muassa vähentämällä yritysten hallinnollista taakkaa. Kestävyysraportointia koskevien muutosehdotusten seurauksena velvoitteet kohdistuisivat jatkossa kaikkein suurimpiin yrityksiin, joilla on todennäköisimmin suurimmat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Suurten yritysten raportointivaatimusten keventymisellä olisi myös vaikutusta toimitusketjun pienempien yritysten raportointipaineisiin. 

Lue lisää:

Jaa artikkeli

Lisää samasta aiheesta

Tilintarkastajien kestävyysosaamista tarvitaan entistä enemmän

EU-komission Green Omnibus-ehdotus on herättänyt runsaasti kysymyksiä paitsi raportoinnista vastaavien kuin tilintarkastajienkin keskuudessa. Lakisääteisten kestävyysraporttien varmentajaksi on valittava siihen erikseen auktorisoitu tilintarkastaja. Tilintarkastajien kestävyysosaamiselle on edelleen tarvetta, vaikka kestävyysraporttien määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä.

Lue lisää
Kahden kuvan yhdistelmä ihmisistä yritystoiminnassa sekä tuulivoimasta.

Kestävyysraportoinnin varmentaminen – mistä on kyse?

Kestävyysraportoinnin tavoitteena on tehdä yritysten vastuullisuustoiminnasta läpinäkyvää ja raportoinnista vertailukelpoisempaa. Kestävyysraportoinnin varmennuksen tavoitteena puolestaan on lisätä näiden raporttien luotettavuutta ulkopuolisen lukijan näkökulmasta. Mutta mitä varmennus käytännössä tarkoittaa?

Lue lisää

ST-Akatemian tuotteet ja palvelut

Tytäryhtiömme ST-Akatemia tarjoaa kattavimman valikoiman koulutuksia ja julkaisuja taloudellisen raportoinnin ja yritysverotuksen muuttuviin tietovaatimuksiin.

Scroll to Top