Tilintarkastaja voi tehdä myös muita tehtäviä kuin lakisääteistä tilintarkastusta.
Osa tilintarkastajan muista tehtävistä on säädetty tilintarkastajille lailla. Tilintarkastajalta voi tilata myös monia sellaisia palveluita, joiden tekemiseen ei vaadita hyväksyttyä tilintarkastajaa.
Tilintarkastaja voi muun muassa
- tehdä yleisluonteisia tarkastuksia
- antaa erilaisia osakeyhtiölain mukaisia kertomuksia, lausuntoja ja todistuksia
- tehdä erityisiä tarkastuksia (OYL 7 luku) tai erityistarkastuksia (konkurssilaki 9 luku)
- tehdä hanketarkastuksia, kuten EU-tukien tai Business Finland -hankkeiden tarkastukset
- tehdä due diligence -tarkastuksia tai muita tilinpäätösanalyyseja
- avustaa yritysjärjestelyissä
- tehdä sisäistä tarkastusta
- tehdä toiminnantarkastusta (asunto-osakeyhtiöissä, yhdistyksissä tai osuuskunnissa)
- avustaa veroilmoituksissa tai muissa viranomaisilmoituksissa ja hakemuksissa
- avustaa erilaisissa asioissa esim. kirjanpitoon, tilinpäätöksen laatimiseen tai liikkeenjohtoon liittyvissä kysymyksissä
Tilintarkastajan tekemä tilinpäätöksen tai muun taloudellisen raportin tarkastus lisää niiden luotettavuutta raportin käyttäjien näkökulmasta. Myös raportin laatija saa lisävarmuutta siitä, että raportti täyttää sille asetut lakisääteiset tai muut vaatimukset.
Luottamus syntyy siitä, että tilintarkastaja on tarkastuskohteesta riippumaton ammattilainen, jonka on pidettävä ammatillinen osaamisensa ajan tasalla. Hänen on myös noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joita ovat riippumattomuuden ja ammattitaitoisuuden lisäksi rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen kriittisyys ja huolellisuus.
Tilintarkastajan tekemä tarkastus päättyy yleensä raportointiin eli tilintarkastuskertomuksen tai muun raportin antamiseen. Lue lisää tilintarkastuksesta raportoimisesta.
