Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön komission delegoitu direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta mikroyritysten, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten tai konsernien kokoluokkien raja-arvojen muutosten osalta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, jotta säännöksiä voitaisiin soveltaa komission edellyttämällä tavalla 1.1.2024 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla. Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee esitystä syyskuussa.
Tavoitteena keventää yritysten hallinnollista taakkaa
Tilinpäätösdirektiivi toimii Suomessa ns. minimidirektiivinä. Tämä tarkoittaa, että vaikka EU komissiodirektiivi sallisi korkeampia raja-arvoja, Suomi voi valita pysyä nykyisissä, alhaisemmissa raja-arvoissa keskisuurten ja suurten yritysten määritelmissä. Tällöin velvoitteet ulottuvat laajemmalle yritysjoukolle kuin mitä komissiodirektiivi vähintään vaatii. Erityisesti suurille yrityksille merkittävä velvollisuus on kestävyysraportointi. Kirjanpitolakiin tehdyn muutoksen (laki 1249/2023) mukaan listaamattomat suuryritykset tulevat kuulumaan kestävyysraportointidirektiivin (2022/2464/EU) piiriin. Kestävyysraportointivelvollisuus näille yrityksille alkaa vuonna 2026, ja se kattaa tilivuoden 2025 tiedot.
Esityksen päätavoitteena on komissiodirektiivin toteuttaminen siten, että suomalaisten yritysten hallinnollinen taakka kevenee niin paljon kuin EU-säädökset sallivat. Tämä kytkeytyy Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan, jossa korostetaan tarvetta välttää kansallista lisäsääntelyä EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä.
Raja-arvot nousevat aiemmasta
Hallituksen esityksessä säädetään kirjanpitolain 1 ja 7 luvun muuttamisesta, niin että suuryrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:
- taseen loppusumma 25 000 000 euroa;
- liikevaihto 50 000 000 euroa;
- tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
ST totesi lausunnossaan raportointivelvollisuuden vaikuttavan alihankintaketjuihin
Suomen Tilintarkastajat lausui keväällä luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kirjanpitolain 1 luvun muuttamisesta. Silloin yhdyimme HE-luonnoksessa esitettyyn toteamukseen siitä, että keskeisin vaikutus kokorajoihin ehdotettavalla muutoksella tulee olemaan suuryrityskategorian rajalla oleviin yrityksiin. Toisin sanoen sellaiset yritykset, jotka voimassa olevan lainsäädännön puitteissa olisivat velvollisia kestävyysraportoinnin laatimiseen ja varmentamiseen, tulisivat vapautetuksi tästä velvollisuudesta nyt ehdotetun sääntelyn myötä. Lainsäädännöstä johtuvan hallinnollisen taakan purkamisen näkökulmasta tämä on kannatettava asia.
Totesimme, että uuden kestävyysraportointisääntelyn myötä odotukset yritysten tilinpäätösten ja kestävyysraportointitietojen luotettavuudelle tulevat kasvamaan lähivuosina. Tämä on merkityksellistä myös toimitusketjujen kestävyysraportoinnin tasapuolisten kilpailuedellytysten näkökulmasta. Käytännössä on siten odotettavissa, että ehdotetut raja-arvot alittavilta yrityksiltä edellytetään laajempia/tarkempia tilinpäätös- ja/tai kestävyystietoja.
Lausunnon antajat noston puolesta ja vastaan
Lausuntokierroksella kerätyistä 13 lausunnosta ilmeni laaja-alainen tuki ja huolia ehdotetusta muutoksesta, joka koskee kestävyysraportointia ja tilintarkastuksen raja-arvojen korottamista. Oikeusministeriö kannatti esityksen tavoitteita ja huomautti, että ehdotukseen liittyy viittauksia useisiin muihin lakeihin. Verohallinto piti raja-arvojen nostoa perusteltuna, mutta varoitti, ettei vastaavia muutoksia tulisi tehdä tilintarkastuksen kynnysarvoihin, ettei harmaan talouden riskit kasvaisi. EK ja Keskuskauppakamari kannattivat raja-arvojen nostoa, ja EK korosti vapaaehtoisen raportoinnin merkitystä. Finanssiala ry varoitti, että muutokset saattaisivat vähentää saatavilla olevaa kestävyystietoa suurilta yrityksiltä ja vaikuttaa IT-kustannuksiin. Pellervo ry suhtautui myönteisesti ehdotukseen, mutta huomautti kestävyysraportoinnin ja tilinpäätösten digitalisoinnin kustannuksista. Pörssisäätiö piti muutoksia perusteltuina ja myös Suomen Taloushallintoliitto ry kannattivat raja-arvojen nostoa. Finnwatch ry vastusti muutosta, koska katsoi sen vaikuttavan negatiivisesti ihmisoikeus- ja ympäristötyöhön ja yliopistotutkija Paul Jonker-Hoffrén katsoi, että suuryritysten raja-arvojen korottaminen olisi kestävyysraportoinnin vastaista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lausuntopalautteissa korostui tarve tasapainottaa yritysten hallinnollista taakkaa ja yhteiskunnallisia tarpeita, erityisesti kestävyystiedon saatavuuden ja taloudellisen tilanteen valossa. Tilintarkastukseen kohdistuvien yhteiskunnallisten tarpeiden moninaisuutta, tilintarkastuslain tarkistamista koskeva lausuntopalautteen käsittely ei ole tämän ehdotuksen yhteydessä tarkoituksenmukaista.
Lue lisää: Kestävyysraportit varmennetaan varmennusstandardien mukaisesti
