Pienille ravitsemisyrityksille helpotuksia koronahyvityksiin liittyen

Uutista päivitetty 11.12.2020, 12.1.2021 ja 3.2.2021

Lakimuutos helpottaa pienten ravitsemusyritysten velvollisuuksia koronahyvityksen osalta. Helpotukset kohdistuvat tilinpäätösraportointiin, palautusvelvollisuuteen ja tilintarkastukseen.

Kirjoittaja: Jarkko Raitio | Päivittäjä: Riitta Laine | Kuva: Vesa Sammalisto

Lakimuutos hyväksyttiin eduskunnassa ja presidentti vahvisti lain

Presidentti vahvisti lain 30.12.2020. Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisen annetun lain muuttamisesta (1200/2020) tuli voimaan 1.1.2021.

Lain voimaantulosäännöksen mukaan ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn ja haettuun hyvitykseen sovelletaan tätä lakia. Ennen tämän lain voimaantuloa laaditun tilinpäätöksen perusteella takaisinsuoritetusta hyvityksestä voi hakea palautusta toimivaltaiselta viranomaiselta, jos pienyritys täyttää 9 a §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.

Hallituksen esitykseen ei tullut muutoksia eduskuntakäsittelyssä. Ks. talousvaliokunnan mietintö (TaVM 36/2020 vp) ja hallituksen esitys 238/2020. Muutoksen taustalla on lievennys, jonka Euroopan komissio on tehnyt valtiontukisääntöihin.

Helpotukset koskevat pieniä ravitsemusyrityksiä

Lakiin Ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (403/2020) lisätään 9 a §, jossa säädetään myös helpotuksen soveltamisalasta. Helpotukset kohdentuvat sellaisiin ravitsemusyrityksiin, joiden

  1. liikevaihto tai taseen loppusumma oli enintään 10 miljoonaa euroa viimeisimmällä ennen 4.4.2020 päättyneellä tilikaudella,
  2. palveluksessa oli enintään 49 työntekijää 1 kohdassa tarkoitetulla tilikaudella, ja
  3. jotka ovat tämän lain nojalla tai muutoin saaneet valtiontukea enintään 800 000 euroa yhteenlaskettuna kuluvalta ja edelliseltä kalenterivuodelta ottaen huomioon myös niiden kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet.

Henkilöstön määrää koskevan kriteerin on aina täytyttävä, jotta yritys voidaan katsoa pk-yritykseksi. Liikevaihtoa tai taseen loppusummaa koskevan kynnysarvon yritys voi valita, eli toinen kynnysarvoista voi ylittyä ilman, että sillä olisi vaikutusta yrityksen pienyritysasemaan. Mikäli vain osa yrityksen liiketoiminnasta on ravitsemustoimintaa, arvioidaan kriteerien täyttymistä ravitsemusliiketoiminnan henkilöstön, liikevaihdon tai taseen loppusumman perusteella (tulkinta varmistettu lain valmistelevalta virkamieheltä Timo Kaisanlahdelta 3.2.2021). Tällaisissa tapauksissa saatu hyvityskin on KEHA:ssa laskettu ja maksettu pelkän ravitsemusliiketoiminnan liikevaihdon pohjalta.

Pienellä yrityksellä ei ole hyvityksen palautusvelvollisuutta. Lain voimaantulossäännös mahdollistaa jo palautetun hyvityksen palauttamisen hakemuksesta sellaisille pienyrityksille, joiden tilinpäätös on laadittu ennen pienyrityksiä koskevan poikkeuspykälän voimaantuloa.

Pienilläkin ravitsemusyrityksillä liitetietovaatimus

Hyvityslaissa säädetään hyvitystä saaneille ravitsemusyrityksille liitetietovaatimuksia koskien sitä tilinpäätöstä, joka laaditaan 31.5.2020 tai sen jälkeen päättyvältä tilikaudelta. Suuremmille ravitsemusyrityksille vaatimukset ovat raskaammat kuin pienille. Pienen yrityksen on tilinpäätöksen liitetietona ilmoitettava vain, että se täyttää pienyrityskriteerit eikä valtionavustusten enimmäismäärä ole ylittynyt hyvityksen myötä.

Liitetiedossa lienee pelkän toteamuksen lisäksi hyvä esittää myös todelliset luvut kriteerien ylittymisen toteamiseksi eli liikevaihto/taseen loppusumma sekä palveluksessa olleiden työntekijöiden määrä viimeisimmällä ennen 4.4.2020 päättyneellä tilikaudella, sekä yhtiön ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamien valtiontukien yhteismäärä. Vähintäänkin nämä tiedot tulisi löytyä liitetiedon sisällön todentavasta liitetietotositteesta. Mikäli vain osa yrityksen liiketoiminnasta on ravitsemusliiketoimintaa, annetaan tiedot ravitsemusliiketoiminnasta.

Lain 14 §:n mukainen rajoitus varojenjaolle koskee myös pieniä ravitsemusyrityksiä.

Pientenkin ravitsemusyritysten tilintarkastajalla raportointivelvollisuus

Kun yritystä koskevat velvollisuudet kevenevät, kevenevät myös yrityksen tilintarkastajan velvollisuudet liitetiedon varmistamiseksi ja asiasta raportoimiseksi. Silloin kun pienelle ravitsemisyritykselle on valittu tilintarkastaja lakisääteistä tilintarkastustehtävää suorittamaan, tämän tulee antaa tilintarkastuskertomuksessaan tieto 9 a §:n 4 momentin mukaisten soveltamisedellytysten toteutumisesta.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että tilintarkastaja tarkastaa, että 4 momentin mukainen liitetieto on annettu ja sen sisältämät tiedot pitävät paikkansa.

Suomen TIlintarkastajat ry:n tilintarkastustoimikunta on antanut tilintarkastajille ohjeen ravitsemusyritysten koronahyvityksistä esitettävien liitetietojen tilintarkastuksesta. Lakimuutoksen myötä ohjetta päivitettiin ja siihen lisättiin uusi lausuntomalli. Pienen ravitsemusyrityksen tilintarkastuskertomuksessa annettava lausunto voidaan muotoilla näin:

”Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto seikoista, joita Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (3:9a.6 §) edellyttää. ​

Hallitus (ja toimitusjohtaja) vastaa(vat) siitä, että yhtiön tilinpäätöksessä on annettu lain 3 luvun 9 a §:n 4 momentissa tarkoitetut liitetiedot sen todentamiseksi, että 1 momentissa säädetyt pienyritystä koskevat edellytykset täyttyvät. ​

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö täyttää lain 3 luvun 9 a §:n 1 momentissa säädetyt pienyritystä koskevat edellytykset, kuten tilinpäätöksen liitetiedossa X on esitetty.” 

Tutustu lakimuutokseen eduskunnan sivuilla tästä.

Lue lisää: