Oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista

Yleiskommentit

Suomen Tilintarkastajat ry pitää erinomaisena, että yritysvastuusääntelystä on laadittu kattava oikeudellinen selvitys.

Oikeudellisesta selvityksestä käy hyvin ilmi, kuinka yritysvastuuta ja laajemmin vastuullisuutta käsitteleviä sääntelyhankkeita on vireillä useita, myös ylikansallisia. Tämä kertoo toisaalta asian merkityksellisyydestä ja toisaalta siitä, kuinka tärkeätä olisi koordinoida hankkeita niin, että vältytään sekä päällekkäiseltä että pirstaloituneelta sääntelyltä.

Ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskeva asianmukainen huolellisuus

Asianmukaisen huolellisuuden prosessi

Jatkovalmistelussa olisi hyvä arvioida, missä määrin on mahdollista saavuttaa sinänsä kannatettavat tavoitteet hyvin erityyppisiin yrityksiin kohdistuvalla yksityiskohtaisella lainsäädännöllä. Tarkoituksenmukaisempi lähestymistapa olisi se, että yritykset itse omat lähtökohtansa ja ominaispiirteensä huomioiden voisivat päättää keinoista, joilla päästään lainsäädännössä asetettavaan asianmukaisen huolellisuusvelvoitteen edellyttämään lopputulokseen.

Toiminnan huolellisuuden arviointi

Mahdollisessa jatkovalmistelussa on mielestämme panostettava yrityksen ominaispiirteet huomioivaan joustavaan huolellisuuden arviointiin, jossa keskeisiä piirteitä ovat tilannekohtaisuus ja suhteellisuus.

Määritelmät

Sääntelyn kohteiden oikeusturva edellyttää, että sääntelyllä määritetään riittävän yksiselitteisesti ne velvoitteet, joita sääntelyn kohteena olevien tulee noudattaa. Yritysvastuulain oikeudellisesta selvityksestä käy ilmi, että sääntelyn alaan kuuluvilla termeillä on vaihtelevia kansallisia ja ylikansallisia määritelmiä ja merkityssisältöjä.

Mikäli Suomessa katsottaisiin tarpeelliseksi edistää kansallista yritysvastuulakia, on huomioitava mitä epävarmuustekijöitä kansainvälisesti toimiville yrityksille aiheutuu siitä, jos kansallisen lainsäädännön määritelmät poikkeavat toisessa valtiossa sovellettavan lainsäädännön tai ylikansallisen sääntelyn määritelmistä ja sitä kautta velvoitteiden sisällöstä.

Soveltamisala

Soveltamisalan rajaaminen esimerkiksi kirjanpitosääntelyn raja-arvojen perusteella on yksiselitteinen tapa määritellä soveltamisala. Vaikuttavuutta tavoiteltaessa on kuitenkin huomioitava sääntelyn kohteina olevien yritysten heterogeenisyys. Siksi jatkovalmistelussa on arvioitava, olisiko soveltamisalaa rajattava yrityksen koon lisäksi tai sen sijaan muiden kriteerien, kuten toimiala, toiminta-alue, konsernirakenne, perusteella.

Valvonta ja sanktiot

Valvonnan järjestäminen on kiinteässä yhteydessä sääntelyn soveltamisalaan ja laissa asetettaviin velvoitteisiin. Mahdollisessa jatkovalmistelussa olisi huomioitava se, missä määrin jo olemassa oleva lainsäädäntö ja siihen liittyvä ennakollinen valvonta sekä jälkikäteiset oikeussuojakeinot, kuten vahingonkorvausvastuu, suojaavat yritysvastuusääntelyn intressejä.

Jatkovalmistelussa on huomioitava, missä määrin sanktioiden sijaan tai niiden ohella tavoiteltavaan lopputulokseen voitaisiin päästä yritysvastuulain nojalla raportoitavien tietojen varmentamisella. Suomessa yrityksillä on kattava tilintarkastusvelvollisuus, tätä jo olemassa olevaa varmennustoimintoa olisi kustannustehokasta hyödyntää myös vastuullisuustietojen varmentamisessa.

Sääntelytavat

Yhdymme yritysvastuulain oikeudellisessa selvityksessä esitettyyn näkemykseen siitä, että mahdollinen kansallisen yritysvastuulain säätäminen erillislakina olisi toimivin ratkaisu. Kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että sääntelytapaa arvioitaessa keskeinen arvioitava seikka on se, onko kansallinen lainsäädäntö globaalissa kysymyksessä paras vaihtoehto ottaen huomioon kansainväliset ja erityisesti Euroopan unionin vireillä olevat selvitykset ja sääntelyhankkeet.

Vaikutusarviointi

Vaikutusarvioinnissa on erotettava vaikutukset suojeluobjekteihin (ympäristö, ihmisoikeudet) ja sääntelyn kohteisiin (yritykset). Missä määrin kansallisella yritysvastuulailla saataisiin parannettua suojeltavien asemaa, miten niiden tilanne paranisi nykyisestä.

Sääntelystä aiheutuu kustannuksia, joista osa on helpommin arvioitavissa kuin toiset. Sääntelyn soveltamisalasta riippuen vaikutukset esimerkiksi vain kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin lienevät erilaiset kuin kansainvälisesti toimiviin yrityksiin. Jälkimmäisiin mahdollinen ulkomaisia kilpailijoita tiukempi sääntely voi taas toimialasta riippuen olla joko kilpailuetu tai haitta.

Keskeinen tekijä vaikutusarvioinnissa on se ajanjakso, jolta vaikutuksia arvioidaan. Onko tarkoitus saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan EU-tasolla myöhemmin toteutettavaa sääntelyä, vai onko tarkoitus kansallisesti säätää EU:n minimitason ylittävää sääntelyä. Jos tarkoitus on vain saattaa kansallinen yritysvastuulaki voimaan ennen vastaavaa EU-sääntelyä, on arvioitava, onko kansallisella sääntelyllä suojeluobjekteille (ympäristö, ihmisoikeudet) saavutettava hyöty järkevässä suhteessa sääntelyn aiheuttamiin kustannuksiin.