Tilintarkastaja tuo vastuullisuusvarmennuksiin asiantuntemusta

Miten vastuullisuusraportoinnin varmennuksia käytännössä tehdään ja mikä tilintarkastajan rooli prosessissa on? Yritysvastuun raportointi- ja varmennuspalveluista Suomen PwC:llä vastaava Tiina Puukkoniemi valottaa tilannetta ja avaa tulevia kehityssuuntia.

Kirjoittaja: Tiina Puukkoniemi

Suomen Tilintarkastajat y:n vastuullisuustyöryhmän jäsen, KHT Tiina Puukkoniemi.

Minkälaiset perinteet vastuullisuusraportoinnilla on Suomessa? 

Vastuullisuusraportointi alkoi yleistyä 2000-luvun alussa, jolloin se painottui enemmän ympäristö- ja henkilöstöasioihin. Raporteissa keskityttiin ehkä enemmän niihin asioihin, jotka olivat hyvin. Usein mainittiin myös hyvän­tekeväisyyteen liittyviä asioita.

Nykypäivänä vastuullisuus on aiempaa merkittävämmässä roolissa ja asiat ovat tulleet vastuullisuus- ja viestintäammattilaisten agendalta myös osaksi yhtiöiden strategiaprosessia. Vastuullisuusasioista keskustellaan yhtiöiden johtoryhmissä ja hallituksissa. 

Vastuullisuusraportointia kuvaakin nykypäivänä tavoitteellisuus. Raporteissa kerrotaan, minkälaisia tavoitteita yhtiön vastuullisuudelle on asetettu, mitä on jo saavutettu ja mihin tavoitteisiin on vielä matkaa. Kerrotaan myös, kuinka vastuulli­suutta johdetaan.

Miten vastuullisuusraportoinnin varmennuksia tehdään ja miten ne eroavat tilintarkastuksista?

Vastuullisuusraportoinnin varmennuksen ympärille kytkeytyy poikkeuksellisia seikkoja verrattuna tilintarkastukseen. Yhtiöt voivat itse valita, mitä raportoi­vat ja miten raportoivat. Vapaa­ehtoisen yritysvastuutietojen varmennuksen voi käytännössä tällä hetkellä suorittaa kuka vaan.

Tilintarkastusyhteisöjen tekemissä varmennuksissa sovelletaan aina ISAE-standardeja, joko ISAE 3000 tai ISAE 3410 riippuen varmennuksen kohteesta. ISAE-varmennuksissa varmuuden taso voi olla rajoitettu tai kohtuullinen. Suomessa käytetään tällä hetkellä pääosin rajoitetun varmuuden tasoa. 

Varmennus toteutetaan tiettyjen kriteeristöjen mukaan. Suomessa kriteeristönä käytetään yleisesti GRI-standardeja. Tilintarkastusyhteisö­jen varmennuksissa noudatetaan myös ISQC-standardia, joka edellyttää varmennuspalveluita tarjoa­valta tilintarkastusyhteisöltä oman laadun­valvontajärjestelmän ylläpitoa ja noudattamista. Tilintarkastajan tekemä varmennus on myös Patentti- ja rekisterihallituksen vastuulla olevan tilintarkastuksen laadunvalvonnan piirissä.

Tilintarkastajien rooli vastuullisuusvarmennuksessa vaihtelee toimeksi­antokohtaisesti. Suomen PwC:llä tilintarkastajia on mukana kaikissa vastuullisuusvarmennustiimeissä. He tuovat mukanaan taloudellisen raportoinnin ja taloushallinnon erityis­asiantuntemuksen. 

Uskon, että tilintarkastajien rooli vastuullisuustietojen varmentajana kasvaa sitä mukaa kuin raportoinnin merkitys kasvaa ja vaatimus vastuullisuustietojen luotettavuudelle ja oikeellisuudelle korostuu. 

Mikä on vastuullisuus­tietojen varmennuksen merkitys sidos­ryhmien näkökulmasta?

Vastuullisuusraportoinnin rooli kasvaa koko ajan, ja sitä kautta myös tiedon luotettavuuden merkitys kasvaa.

Sijoittajat, piensijoittajat mukaan lukien, haluavat sijoittaa rahansa
vastuullisiin ja ennen kaikkea vihreisiin kohteisiin. Yritysten rahoittaja­pankit vaativat jo tällä hetkellä Green Bondien eli vihreiden joukko­velkakirjalainojen varmennusta. Myös varmennuksen pakollisuudesta käydään keskustelua nyt, kun EU:ssa uudistetaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä.

Uskon, että varmennukset yleistyvät, vaikka ne eivät pakollisiksi tulisikaan. Erityisesti, jos vastuullisuustietojen raportoinnille luodaan yhtenäinen viitekehys ja sitä kautta yhtenevät raportointivaatimukset.

Vaikka varmennukset ovat toistaiseksi rajoitetun varmuuden tasolla, raportoitujen lukujen luotettavuus ja tiedonkeruu- ja konsolidointiprosessit kehittyvät varmennuksen myötä. Yritysten vastuullisuusraporttien osalta katsonkin heti ensimmäisenä, ovatko raportissa esitetyt tiedot varmennettuja vai eivät – tämä antaa heti käsityksen raportin sisällöstä ja luotettavuudesta.

Tuleeko vastuullisuusraportointi yleistymään myös pienemmillä yrityksillä? 

Jos ajatellaan nykypäivän trendejä ja sidosryhmien odotuksia, uskallan sanoa, että on vain ajan kysymys, milloin vastuullisuusraportointi tulee ainakin jossain muodossa kosketta­maan myös pk-sektoria. Tästä on nähtävillä jo nyt ensimmäisiä merkkejä. 

Isommat yritykset tulevat vaati­maan omilta alihankkijoiltaan ja tavarantoimittajiltaan, niiden koosta riippumatta, tiettyjä vastuullisuuteen liittyviä tietoja. Pk-yritykselle kyky seurata ja raportoida omia vastuulli­suuslukuja esimerkiksi CO2-päästö­jen osalta voi olla avaintekijä kilpailtaessa muiden alihankkijoiden kanssa.

Tilintarkastuksen näkökulmasta vastuullisuusraportoinnin ja sen varmentamisen merkityksen kasvu tuo tarvetta tilintarkastajan osaamisen kehittämiselle ja tilintarkastajan roolin monipuolistumiselle. Tilintarkastaja on jo nykyisen roolinsa puolesta varmennuksen asiantuntija, ja hänellä on paljon annettavaa myös raportointiprosessin ja kontrolli­ympäristön toimivuuteen ja luotetta­vuuteen. Tilintarkastaja voikin olla mitä oivallisin yritysvastuutietojen varmentaja. 

Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 1/2021 -lehdessä.

Kuka? Tiina Puukkoniemi

Tiina Puukkoniemi, KHT, toimii tilin­tarkastus­partnerina sekä yritysvastuun raportointi- ja varmennuspalveluiden vetäjänä Suomen PwC:llä. Hän kuuluu Suomen Tilintarkastajat ry:n vastuullisuustyöryhmään.

Vastuullisuustyö näkyväksi vastuullisuusraportointikilpailussa

Vuosittain järjestettävä vastuullisuusraportointikilpailu edistää yritysten vastuullisuustyötä. Vuoden 2021 kilpailuun voi osallistua 3.–31.5.

Lue lisää kilpailusta ja vastuullisuusraportoinnista >

Suomen Tilintarkastajat ry on yksi kilpailun järjestäjistä.

Lue lisää: