Miten vastuullisuusraportoinnin varmennuksia käytännössä tehdään ja mikä tilintarkastajan rooli prosessissa on? Yritysvastuun raportointi- ja varmennuspalveluista Suomen PwC:llä vastaava Tiina Puukkoniemi valottaa tilannetta ja avaa tulevia kehityssuuntia.
Kirjoittaja: Tiina Puukkoniemi
Minkälaiset perinteet vastuullisuusraportoinnilla on Suomessa?
Vastuullisuusraportointi alkoi yleistyä 2000-luvun alussa, jolloin se painottui enemmän ympäristö- ja henkilöstöasioihin. Raporteissa keskityttiin ehkä enemmän niihin asioihin, jotka olivat hyvin. Usein mainittiin myös hyväntekeväisyyteen liittyviä asioita.
Nykypäivänä vastuullisuus on aiempaa merkittävämmässä roolissa ja asiat ovat tulleet vastuullisuus- ja viestintäammattilaisten agendalta myös osaksi yhtiöiden strategiaprosessia. Vastuullisuusasioista keskustellaan yhtiöiden johtoryhmissä ja hallituksissa.
Vastuullisuusraportointia kuvaakin nykypäivänä tavoitteellisuus. Raporteissa kerrotaan, minkälaisia tavoitteita yhtiön vastuullisuudelle on asetettu, mitä on jo saavutettu ja mihin tavoitteisiin on vielä matkaa. Kerrotaan myös, kuinka vastuullisuutta johdetaan.
Miten vastuullisuusraportoinnin varmennuksia tehdään ja miten ne eroavat tilintarkastuksista?
Vastuullisuusraportoinnin varmennuksen ympärille kytkeytyy poikkeuksellisia seikkoja verrattuna tilintarkastukseen. Yhtiöt voivat itse valita, mitä raportoivat ja miten raportoivat. Vapaaehtoisen yritysvastuutietojen varmennuksen voi käytännössä tällä hetkellä suorittaa kuka vaan.
Tilintarkastusyhteisöjen tekemissä varmennuksissa sovelletaan aina ISAE-standardeja, joko ISAE 3000 tai ISAE 3410 riippuen varmennuksen kohteesta. ISAE-varmennuksissa varmuuden taso voi olla rajoitettu tai kohtuullinen. Suomessa käytetään tällä hetkellä pääosin rajoitetun varmuuden tasoa.
Varmennus toteutetaan tiettyjen kriteeristöjen mukaan. Suomessa kriteeristönä käytetään yleisesti GRI-standardeja. Tilintarkastusyhteisöjen varmennuksissa noudatetaan myös ISQC-standardia, joka edellyttää varmennuspalveluita tarjoavalta tilintarkastusyhteisöltä oman laadunvalvontajärjestelmän ylläpitoa ja noudattamista. Tilintarkastajan tekemä varmennus on myös Patentti- ja rekisterihallituksen vastuulla olevan tilintarkastuksen laadunvalvonnan piirissä.
Tilintarkastajien rooli vastuullisuusvarmennuksessa vaihtelee toimeksiantokohtaisesti. Suomen PwC:llä tilintarkastajia on mukana kaikissa vastuullisuusvarmennustiimeissä. He tuovat mukanaan taloudellisen raportoinnin ja taloushallinnon erityisasiantuntemuksen.
Uskon, että tilintarkastajien rooli vastuullisuustietojen varmentajana kasvaa sitä mukaa kuin raportoinnin merkitys kasvaa ja vaatimus vastuullisuustietojen luotettavuudelle ja oikeellisuudelle korostuu.
Mikä on vastuullisuustietojen varmennuksen merkitys sidosryhmien näkökulmasta?
Vastuullisuusraportoinnin rooli kasvaa koko ajan, ja sitä kautta myös tiedon luotettavuuden merkitys kasvaa.
Sijoittajat, piensijoittajat mukaan lukien, haluavat sijoittaa rahansa
vastuullisiin ja ennen kaikkea vihreisiin kohteisiin. Yritysten rahoittajapankit vaativat jo tällä hetkellä Green Bondien eli vihreiden joukkovelkakirjalainojen varmennusta. Myös varmennuksen pakollisuudesta käydään keskustelua nyt, kun EU:ssa uudistetaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä.
Uskon, että varmennukset yleistyvät, vaikka ne eivät pakollisiksi tulisikaan. Erityisesti, jos vastuullisuustietojen raportoinnille luodaan yhtenäinen viitekehys ja sitä kautta yhtenevät raportointivaatimukset.
Vaikka varmennukset ovat toistaiseksi rajoitetun varmuuden tasolla, raportoitujen lukujen luotettavuus ja tiedonkeruu- ja konsolidointiprosessit kehittyvät varmennuksen myötä. Yritysten vastuullisuusraporttien osalta katsonkin heti ensimmäisenä, ovatko raportissa esitetyt tiedot varmennettuja vai eivät – tämä antaa heti käsityksen raportin sisällöstä ja luotettavuudesta.
Tuleeko vastuullisuusraportointi yleistymään myös pienemmillä yrityksillä?
Jos ajatellaan nykypäivän trendejä ja sidosryhmien odotuksia, uskallan sanoa, että on vain ajan kysymys, milloin vastuullisuusraportointi tulee ainakin jossain muodossa koskettamaan myös pk-sektoria. Tästä on nähtävillä jo nyt ensimmäisiä merkkejä.
Isommat yritykset tulevat vaatimaan omilta alihankkijoiltaan ja tavarantoimittajiltaan, niiden koosta riippumatta, tiettyjä vastuullisuuteen liittyviä tietoja. Pk-yritykselle kyky seurata ja raportoida omia vastuullisuuslukuja esimerkiksi CO2-päästöjen osalta voi olla avaintekijä kilpailtaessa muiden alihankkijoiden kanssa.
Tilintarkastuksen näkökulmasta vastuullisuusraportoinnin ja sen varmentamisen merkityksen kasvu tuo tarvetta tilintarkastajan osaamisen kehittämiselle ja tilintarkastajan roolin monipuolistumiselle. Tilintarkastaja on jo nykyisen roolinsa puolesta varmennuksen asiantuntija, ja hänellä on paljon annettavaa myös raportointiprosessin ja kontrolliympäristön toimivuuteen ja luotettavuuteen. Tilintarkastaja voikin olla mitä oivallisin yritysvastuutietojen varmentaja.
Artikkeli on julkaistu alun perin Profiitti – Talous & tilintarkastus 1/2021 -lehdessä.
Kuka? Tiina Puukkoniemi
Tiina Puukkoniemi, KHT, toimii tilintarkastuspartnerina sekä yritysvastuun raportointi- ja varmennuspalveluiden vetäjänä Suomen PwC:llä. Hän kuuluu Suomen Tilintarkastajat ry:n vastuullisuustyöryhmään.
Suomen Tilintarkastajat ry haluaa johtaa vastuullisuusvarmentamisen kehittämistä sekä sitouttaa tilintarkastustoimialaa kansainvälisiin vastuullisuusstandardeihin ja periaatteisiin. Yhdistys tuo esiin tilintarkastajien asemaa ja objektiivisuutta vastuullisuusvarmennuksissa ja muissa vastuullisuustarkastustoiminnoissa.
Yhdistyksen kanta on, että oikeus vastuullisuusraporttien varmentamiseen on rajattava vain tilintarkastajille. Tutustu lausuntoomme >
Lue lisää:
- Lausunto yritysten vastuullisuusraportointia koskevasta direktiiviehdotuksesta
- Ingalill Aspholm: Tilauksesta! Suositus vastuullisuusraporttien varmentamisesta tulossa syksyllä
- Hanna Silvola: Vastuullisuusraportoinnin merkitys kasvaa nopeasti
- Sirpa Pietikäinen: ”EU on tytön paras ystävä”
- Emma-Riikka Myllymäki: Raportointi edistää vastuullisuutta
- Vuoden 2019 vastuullisuusraporteissa vahva suunta kohti vähähiilistä taloutta
- Direktiiviehdotus yhdenmukaistaisi vastuullisuusraporttien varmennustasoa
- EFRAG edistää EU:n kestävän kehityksen raportointistandardeja
- Oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista
